Ymmärsin, että voin sanoa väreillä ja muodoilla asioita, joita en pystyisi sanomaan millään muulla tavoin. Asioita, joille minulla ei ole sanoja.

Georgia O´Keeffe

Merkittävimpänä amerikkalaisen modernismin naistaiteilijana pidetty Georgia O’Keeffe (1887—1986) kirjoitti koskettavan esipuheen newyorkilaisen Anderson Galleries vuoden 1926 näyttelykatalogiin. Esipuheessaan abstraktia ja realistista tyyliä soljuvasti yhdistelevä mestaritaiteilija julistaa värien merkitystä ilmaisulle. (Ellis-Petersen 2017)

Mutta mitä ovat värit, joita ei voi pukea sanoiksi? Tai muodot, joita ei voi kuvailla kertomalla?

Riittää kun kuvittelee selittävänsä väriä sellaiselle ihmiselle, joka on syntynyt ja elänyt koko elämänsä ilman näköaistia. Se on haaste, joka tekee tuntemistamme visuaalisista viitekehyksistä täysin hyödyttömiä. Et voi selittää sokealle vihreän olevan ruohon väri ja sinisen veden väri, koska sokea ei ole koskaan nähnyt ruohoa tai vettä.

Mutta voit kertoa hänelle, miltä vastaleikattu nurmikko tuoksuu. Tai miltä syvänsinisenä pauhaava Atlantin valtameri kuulostaa. Voit kuvailla valkoista väriä pehmeän nietoksen neitseellisen purevalla kylmyydellä. Juuri tähän ajatukseen perustuu myös tapamme hyödyntää värejä viestinnässä.

Värit lisäävät sisällön ulottuvuuksia

Nykytutkimusten mukaan värit pitävät sisällään niin biologisia, psykologisia kuin kulttuurillisiakin ulottuvuuksia, joista jokainen välittää meille erilaista informaatiota. Tällä tavoin väreille muovautuu omia ja erityisiä merkityksiä yhdessä käytetyn kielen kanssa (Stone ym. 2006).

Jotkut tällaisista merkityksistä voivat olla yhteisesti kokemiamme eli niin kutsuttuja kollektiivisia merkityksiä, kun taas toiset merkitykset ovat henkilökohtaisempia.

Voimme sitoa joitakin merkityksiä suoraan kulttuuritaustaamme, kun taas toiset ovat universaaleja. Suomalainen yhdistää sinisen ja valkoisen kansallisuuteensa, kun taas saksalaiselle värit saattavat tuoda mieleen vuonna 1904 perustetun jalkapallojoukkue FC Schalke 04:n pelipaitoineen.

Keltaisen monet merkitykset

Keltainen väri edustaa länsimaalaisessa kulttuurissa energiaa, iloa, kesää, lämpöä, vieraanvaraisuutta ja älyä. Se yhdistetään myös elämää ylläpitävään aurinkoon, jolloin värillä voi olla kohteelleen myös voimaannuttava vaikutus. (Monaco 2000; Triedman 2015)

Keltaista pidetään käytössä liikennevaloissa sekä tietyömaiden ja poliisin eristämien rikospaikkojen varoitusnauhoissa.

Kiinalaisessa kulttuurissa keltainen nauttii erityistä suosiota. Sitä pidetään kauneimpana ja arvostetuimpana värinä, sillä se merkitsee onnea ja puolueettomuutta. Lisäksi se on eräänlainen kaiken keskipiste ja maan elementti. Tästä tulee myös ikivanha sanonta, jonka mukaan keltainen tuottaa jinin ja jangin. (Kassia 2016)

Keltaisella on oma paikkansa myös islamilaisessa perinteessä, jossa se edustaa vanhan ajan filosofisten käsitteiden ilmaa, jota pidettiin yhtenä alkuaineena eli peruselementtinä (Banks ym. 2004). Kaikki keltaiseen yhdistettävä ei silti ole pelkkää iloa ja vieraanvaraisuutta.

Värillä on myös negatiivisia konnotaatiota. Esimerkiksi suomen kielessä sana keltanokka viittaa aloittelijaan tai ensikertalaiseen. Ruotsin kielen gulnäbb tai saksan gelbschanbel ovat ilmeisesti sukua sanalle. Englannin kielessä keltaisella saatetaan viitata pelkuruuteen ja islamilaisessa maailmassa keltainen hymy indikoi ihmisen pahansuopaisuutta tai ilkeyttä ja julmuutta (Banks ym. 2004).

Viestiesi väreillä on vaikutusta

Jokaisella meistä on värejä, jotka ovat meille mieluisampia kuin toiset. Jotkut värit muistuttavat meitä esimiehemme nukkavierusta villaneuleesta. Toiset taas saattavat viedä meidät ajassa taaksepäin, turvalliseen lapsuuteen, jossa pannukakun tuoksuinen isoäiti odottaa meitä puuvillakankaasta valmistetussa vaaleanpunaisessa esiliinassaan.

On selvää, ettei kukaan tunne värien kaikkia merkityksiä. Jokaisen viestinnän ammattilaisen olisi kuitenkin tärkeää tuntea ainakin niiden perusteet, ettei vain vahingossa puhuisi pahansuopaisuudesta ilon ja lämmön sijaan.

Lähteet:

• Banks, A. and Fraser, T. 2004. The Complete Guide to Colour/The Ultimate Book for the Colour Conscious. Lewes: Ilex Press.
• Ellis-Petersen, Hannah: Flowers or vaginas? Georgia O’Keeffe Tate show to challenge sexual cliches The Guardian. 1.3.2017.
• Kassia, ST. C. 2016. The Secret Lives of Colour. London: John Murray.
• Monaco, J. 2000. How to read a Film: The World of Movies, Media, and Multimedia. Oxford: Oxford University Press.
• Stone, T. Adams, S. Morioka, N. 2006. Color Design Workbook – A Real World Guide to Using Color in Graphic Design. Beverly: Rockport Publishers, Inc.
• Triedman, K. 2015. Colour: The professional’s guide. Iso-Britannia: Octopus Publishing Group.

Kuva: www.shutterstock.com