Tunnelma tiivistyy Pasilan auditoriossa. On pimeä, talvinen maanantai-ilta, mutta opiskelijoilla alkaa olla kuuma: Banksy on tullut Helsinkiin ja maalaa juuri Kiasman ulkoseinää. Twitterissä valtamediat Yle, BBC ja Fox etunenässä seuraavat eskaloituvaa tilannetta.

Yle: YeahRight on korkean profiilin kansainvälinen rahoitusalan ylimmän johdon tapahtuma. Sosiaalisessa mediassa kohistaan nyt tapahtumaan kohdistuvasta vakavasta turvallisuusuhasta. YLE seuraa parhaillaan tilannetta ja on ottanut yhteyttä Suojelupoliisiin. Odotamme parhaillaan vastauksia tilanteeseen.

YeahRight on Kiasmassa järjestettävä korkean profiilin kansainvälinen tapahtuma, jonka tavoitteena on eurooppalaista taiteen ja tieteen kentän rahoitusta radikaalisti uudistava rahoitusdirektiivi. Aihe herättää tunteita paitsi alan toimijoissa ja mediassa, myös lukuisissa kansalais- ja anarkistiryhmissä.

Tässä lähtökohta Haaga-Helian Kriisiviestintä ja maineenhallinta –Master-kurssin huipentaneeseen kriisisimulaatioharjoitukseen, jossa parisenkymmentä opiskelijaa harjoitteli rooleissaan kriisiviestintää tositilanteessa.

Paljon muutakin kuin lentosimulaattori

Simulaatiota käsitellään etenkin lääketieteellisissä, teknisissä ja yhä enenevissä määrin pelillistämistä käsittelevissä artikkeleissa. Olipa ala mikä tahansa, simulaatio on onnistunut, kun se vie(ttelee) osallistujan toiseen todellisuuteen, herättää tunteita ja jättää muistijäljen. Simulaation avulla voi opiskella teknisiä taitoja, sorminäppäryyttä, kolmiulotteista hahmottamista, ihmisten kohtaamista, kommunikaatiota ja johtamista. (Blomgren 2015; Juuti-Sartolahti, Niemi & Niittylahti 2015.)

Harjoituksen ajallinen kesto voi vaihdella Pasilan illan kaltaisesta viikkoja kestävään simulaatioon. Esimerkiksi Leuvenin yliopistossa tehtiin viikon kestänyt harjoitus, jossa käsikirjoituksen mukaan rooleihin jaetut opiskelijat simuloivat häiriötilannetta kampuksella. (Aertsen, Koen & Baldwin 2013, 326–328.) Vaikka kesto olikin moninkertainen Haaga-Helian vastaavaan verrattuna, simulaation vaiheet ja roolit olivat hyvinkin samankaltaiset.

Simulaatio jäljittelee todellisuutta. Onnistunut simulaatio rakentaa sillan abstraktin ja konkreettisen välille, helpottaa oppimista ja parantaa aikanaan todellista suoritusta. Simulaation avulla voi harjoitella hyvinkin epätodennäköisiä tilanteita. Opetuksessa simulaatio on myös erinomainen tapa testata omaksuttuja tietoja ja taitoja käytännön tilanteessa.

Simulaatio vaatii suunnittelijaltaan huolellisen valmistautumisen

Simulaatiprosessia jaetaan kirjallisuudessa kolmesta seitsemään vaihetta (mm. Dieckmann 2009; Juuti-Sartolahti, Niemi & Niittylahti 2015). Ensin luodaan hypoteettinen tilanne. Tällä kurssilla kriisitilanne liittyi kuvitteelliseen huipputason konferenssiin Kiasmassa, johon kohdistui uhkia. Ennakkovalmisteluihin sisältyvät jämptin aikataulun ja käsikirjoituksen laatiminen, leikki-Twitter-alustan perustaminen, tilavaraukset – ja varustautuminen viime hetken osallistujaperuutuksiin.

Toiseksi jäljitellään aitoa työtilannetta. Ennakkokäsikirjoituksen – joka joskus nähdään kokonaan omana vaiheenaan – perusteella määriteltiin osallistujien roolit ja niihin liittyvät tavoitteet ja tehtävät aidon kriisitilanteen työnjaon mukaisesti. Kolmanneksi opiskelijat osallistetaan. Tässä tapauksessa opiskelijat roolitettiin ja jaettiin ryhmiin käsikirjoituksen pohjalta: mediaryhmä, kriisiryhmä, trollit jne.

Neljänneksi integroidaan käytännöllinen ja teoreettinen oppiminen. Kriisiviestintä ja maineenhallintakurssilla teemoihin perehdyttiin ensin syksyn 2022 kuluessa itsenäistesti kirjallisten tehtävien avulla, ja lopuksi opittua sovellettiin opittua yhdessä käytäntöön simulaatiossa.

Viidenneksi seuraa mahdollinen toisto, arviointi ja reflektio, joka kriisisimulaatiossa toteutettiin tilaisuuden jälkeen itsenäisesti kirjallisesti reflektoiden. Ja yhdessä keskustellen. Yhteinen de-briifing on äärimmäisen tärkeä osa simulaatiota, sillä tuetaan kollektiivisen ymmärryksen ja kokemuksen luomista ja varmistetaan, että harjoituksesta jää kaikille hyvä mieli.

Simulaatio konkretisoi aiemmin opittua

Simulaatiot haastavat eri tavoin kuin luokkaopetus. Teräs, Kiias ja Jokela (2016) kiteyttävät simulaatio-opiskelun eroja perinteisiin menetelmiin: asioita tehdään, ei vain lueta, kuunnella tai kirjoiteta, – vaikka toki niitäkin yleensä sisältyy simulaatioon. Simulaatioissa on toimittava ja ajateltava, tehtävä päätöksiä ja seurattava niiden vaikutuksia, kaikkea vieläpä samanaikaisesti. Simulaatioita toisinaan myös videoidaan, mikä tuo tilanteeseen lisäpainetta. (Teräs, Kiias & Jokela 2016.) Pasilan lehdistötilasuutta ei tällä kertaa videoitu, sillä pitkän illan ei haluttu venyvän entisestään.

Simulaation käytännönläheisyys erottaa sen muista opiskelumenetelmistä ja tukee erinomaisesti ammattikorkeakoulujen tehtävää “antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta”. Simulaatiossa korostuvat kokonaistilanteen hallinta, asioiden monimuotoisuus, nopea reagointi, aikataulujen ja priorisoinnin hallinta. Ryhmätyöskentelyn ja kommunikoinnin harjoittelu on leikkipaineessa erilaista kuin luokkatilaopetuksessa. Kriisiviestinnän SCCT-teorian (Situational Crisis Communication Theory) kehittäjä Timothy W. Coombs korostaa myös käytännön harjoittelun tärkeyttä aiheen opetuksessa (Coombs 2001).

“Pystyin selkeästi tunnistamaan kriisiviestinnässä käytettäviä metodeja. Huomasin, mitä eri kriisiin vastaamisstrategioita voidaan kriisin sattuessa käyttää ja minkä sidosryhmien tiedontarpeeseen pyritään vastaamaan”.

Simulaatio-opiskelu vaatii osallistujilta roolien ottamista ja hyväksymistä, eikä se siksi sovi kaikille. Opettajana ja fasilitoijana oli hervotonta seurata, kuinka illan opiskelijat heittäytyivät rooleihinsa: mielenosoittaja liimasi itsensä lehdistötilaisuudessa auditorion seinään, ja Fox News irrotteli “Twitterissämme”:

Replying to: Fox News: The former Nokia boss @JormaOllila has had multiple scandals including getting his hunting lisence revoked in early november this year. We at Fox LOVE GUNS! Watch the new show “Guns and fun with Trump” Tuesdays at 6.00PM Eastern.

Great work Fox News Finland. Make Finland Great Again!

Reflektio eli de-breafing on pakollinen osa simulaatiota

Intensiivisen illan jälkeen oli reflektion aika. Osallistujat totesivat yksimielisesti simulaatioon olleen oppimiselle keskeinen “palikka” kurssikokonaisuudessa.

”Oli kiinnostavaa ja ehkä vähän huolestuttavaakin huomata, miten helposti trollaus ja somehuhut menevät läpi sekä aiheuttavat painetta. (…) media uskoo helposti sisäpiiriläiseksi esittäytyvää trollaajaa.”

Simulaatio onnistui myös erinomaisesti luomaan sillan aiemmin omaksutun teoreettisen tiedon ja käytännön välille. Esimerkkinä tästä nousi esiin SCCT-teorian kannalta keskeinen tiedon oikeellisuuden arviointi, joka konkretisoitui simulaatiossa vahvasti.

”Vaikeinta oli toimia hyvin vajavaisen ja muuttuvan tiedon varassa. Koskaan ei voinut olla varma, onko soittaja se, joka sanoo olevansa ja mihin tietoon voi luottaa. Viestimäärä Twitterissä oli niin valtava, että sinne hukkui varmasti sellaisia viestejä, joihin olisi tullut reagoida. Paine oli kova.”

Simulaatio tukee yhteisöllistä oppimista

Kriisiviestintä on vahvasti tiimityötä. Eri sidosryhmien tunnistaminen on keskeinen osa maineenhallintaa (Olkkonen 2014, 23). Kriisitilanteen erilaisten näkökulmien ja eri intressien huomioiminen on huomioitu simulaatiossa, ja kyseessä on vahvasti yhteisöllinen oppimiskokemus. Ryhmän merkitys nousikin vahvasti esiin purussa ja palautteessa.

”Erilaiset ja eri lähtökohdista tulevat osallistujat tekivät harjoituksesta vielä mielenkiintoisemman ja opettavaisemman, ja avasivat kriisitilanteen kokonaisuutta ja kompleksisuutta monipuolisesti”

Simulaation de-briefingin jälkeen keskustelu jatkui vilkkaana ja sykkeen laskettua osallistujat olivat valmiita soveltamaan opittua ja kehittämään kriisiviestintää organisaatiossaan. Mutta nälkä kasvaa syödessä, ja osa osallistujista haaveili jo uudesta simulaatiosta.

“Simulaatio oli kokemuksena todella koukuttava. Ai jospa vielä kerran pääsisi kokeilemaan, mutta jossain toisessa roolissa!”