Haaga-Helian Pasilan kampuksella sijaitsevassa SalesLabissa voidaan tutkia puheen vastaanottajan tunnereaktioita iMotions-tunneanalyysilla. Siinä tekoälyyn perustuva algoritmi tunnistaa ja analysoi kuulijan kasvojen mikroilmeitä ja niiden heijastamia tunteita. Mikroilme on silmänräpäyksen ajan kasvoilla näkyvä tahaton muutos, joka kertoo henkilön tunnetilasta enemmän kuin hänen itse hallitsemansa varsinaiset ilmeet, makroilmeet.

Tekoälyn hyödyntäminen Strategisen viestinnän opintojaksolla

Viime vuonna kehittämällämme Strategisen viestinnän opintojaksolla käytetään SalesLabin iMotions-analyysia havainnollistamaan, kuinka puheen esitystapa ja tietyt sanavalinnat vaikuttavat vastaanottajan reaktioihin. Opiskelijat pääsevät kirjoittamaan vaikuttavia puheita ja esittämään niitä toisilleen, minkä jälkeen tutkitaan tekoälyn tuottamaa analyysia kuulijoiden reaktioista. Harjoituksen tavoitteena on oppia kohderyhmälähtöistä viestintää ja kehittyä vaikuttavaksi viestijäksi.

Ennen SalesLab-vierailua opiskelijaryhmät kirjoittavat kuvitteellisen toimitusjohtajan puheen, joka on kohdistettu oman yrityksen sekä sen kanssa fuusioituvan yrityksen uusille työntekijöille. Ryhmille on annettu toisistaan tietämättä erilaisia esitystapoja ja sisältöjä. Yhdellä ryhmällä puheen tavoitteena on hehkuttaa uutta yhteisyritystä ja maalailla houkuttelevia tulevaisuudennäkymiä. Toisella ryhmällä tavoite on sama, mutta esitystavan tulee olla poissaoleva ja välinpitämätön. Kolmas ryhmä saa tehtäväkseen olla innostava, mutta sen tulee lisäksi ilmoittaa puheessaan alkavista yt-neuvotteluista. Neljäs ryhmä puolestaan saa vapaat kädet sisältöön, kunhan puhe herättää tunteita laidasta laitaan.

SalesLab-vierailu etenee siten, että kustakin ryhmästä valittu ”toimitusjohtaja” pitää puheen ja kustakin ryhmästä valittu vapaaehtoinen iMotions-testaaja kuuntelee puhetta. iMotion-tekniikka kuvaa ja analysoi mikroilmeitä puheen aikana. Kun kaikki puheet on pidetty ja iMotions-analyysit tallennettu, katsotaan tallenteet uudelleen ja pohditaan yhdessä, mitä reaktioita analyysin tuloksissa nousee esille ja mistä ne mahdollisesti johtuvat.

Puheen esitystapa vaikuttaa enemmän kuin sanat

Tärkeimmät havaintomme analyysien perusteella ovat liittyneet esitystapaan. Puheenpitäjän tulee itse olla inspiroitunut omasta aiheestaan. Välinpitämätöntä esitystä ei jakseta seurata, vaikka puheen sisältö itsessään olisikin inspiroiva ja motivoiva. Parhaiten puhe tavoittaa kuulijan, kun sen sisältö ja esitystapa ilmeineen ja eleineen on sopusoinnussa keskenään. Hymyllä on uskomaton merkitys viestin läpimenossa. Myös katsekontakti on tärkeää.

Nykyään puhutaan paljon tarinallistamisen voimasta. Puheen ydinviestiä maltetaan parhaiten kuunnella kiinnostuneena silloin, kun se on puettu tarinan muotoon. Näin pystytään herättämään tunteita ja konkretisoimaan sanomaa kohderyhmälle ymmärrettäväksi. Tarina jää myös hyvin kuulijoiden mieleen.

Esitystavan lisäksi suuri vaikutus kuulijassa puheen aikana ilmenneisiin tunteisiin näyttää olevan sanavalinnoilla. Positiivisen asiankin yhteydessä ilmaantuneet negatiivissävytteiset sanat, kuten ”ei” tai ”älkää olko huolissanne” aiheuttivat negatiivisen reaktion kuulijan mikroilmeisiin. Myös neutraalit tulevaisuusvirittyneet sanat ”jatkossa” ja ”tulevaisuudessa” nostivat esiin yllättyneisyyttä tai jopa pelkoa, silloinkin, kun ne esiintyivät positiivisessa tai neutraalissa asiayhteydessä. Puheen pitäjän kannattaakin muotoilla kielteiset ilmaisut positiivisen kautta, jotta lievennetään kielteisiä tunnereaktioita vastaanottajassa.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Suomalaiset ovat melko pidättyväistä kansaa, ja opiskelijoiden kanssa tekemissämme kokeiluissa tekoäly monesti tulkitsi neutraalin ilmeen helposti välinpitämättömyydeksi. Suomalaisille ominainen vähäeleisyys voidaan muissa kulttuureissa helposti tulkita vihaisuudeksi, surullisuudeksi tai tyytymättömyydeksi. Monikulttuurisissa työympäristöissä työskentelevien kannattaakin miettiä vastaanottajan ominaisuudessa, minkälaista sanatonta viestintää itsestään välittää.

Lopputulemana voidaan todeta, että tekoäly voi auttaa viestijää tulkitsemaan kuulijan reaktioita ja mukauttamaan puheensa sisältöä tai esitystapaa kuulijan ilmeiden ja tunnetilojen perusteella. Puhuttuja sanoja tehokkaampi keino vaikuttaa viestin vastaanottamiseen on kuitenkin puheen esitystapa.

Jatkossa olisi mielenkiintoista havainnoida myös puheen vaikutuksia useampaan vastaanottajaan samalla kertaa. Näin voitaisiin tutkia, ovatko kuulijoiden reaktiot yhteneviä puheen eri osissa, jotta niistä voisi tehdä luotettavampia johtopäätöksiä. Tulevaisuudessa voimme ehkä pitää puheita, joissa näemme reaaliaikaisesti yleisöstä, mikä vaikutus puheemme eri kohdilla on kuulijoihin.