Siirry sisältöön
Viestintä ja markkinointi
Saavuttaako viestintä etätyön erakot?
Julkaistu : 23.12.2021

Yle povasi marraskuun lopulla, että etätyön myötä meitä uhkaa erakoituminen. Liki kahden vuoden tiiviin etätyörupeaman jälkeen alamme saada etätyön haasteista tarkempaa tietoa ja enemmän ajallista perspektiiviä etätyön eri puoliin.

Ylen artikkelissa huomiomme kiinnittyi erityisesti kohtaan, jossa puhutaan erakoitumisesta ja kommunikaation roolista siinä. Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen toteaa, että kasvokkain tapahtuva viestintä on erityisen tärkeää työpaikkaan ja työtehtäviin sitoutumisen kannalta, ei vain työtehtävien suorittamisen kannalta.

Artikkelissa puhutaan vapaaehtoisesti erakoituneista työntekijöistä. Sellaisista, jotka syystä tai toisesta viihtyvät paremmin kotitoimistossa. Kommunikaation puute voi kuitenkin myös tehdä joistain meistä erakoita vasten tahtoamme. Tämä voi tapahtua huomaamatta, kun luontaiset kontaktit työyhteisöön katkeavat.

On erakoitumisen taustalla sitten mikä tahansa syy, on työyhteisön viestinnän lähtökohtana oltava se, että vaikeimminkin tavoitettavat henkilöt pysyvät viestintäyhteydessä. Se on kaikkien etu.

Tarvitaan sekä määrää että laatua

Viestinnän määrä ja erityisesti laatu ovat suoraan yhteydessä siihen, miten työyhteisö saadaan pidettyä koossa. Silti monessa työyhteisössä on ollut haasteita etenkin epävirallisessa viestinnässä. Uskomme, että tämä johtuu viestinnän laadusta, ei niinkään määrästä. Vaikka virtuaalisia palavereita pidetään monien mielestä liikaakin, suullinen viestintä jää etätyössä huomattavasti vähemmälle.

Tarkemmin sanottuna: suullisen viestinnän sisältö on tiiviimpää ja keskittyy virallisiin työasioihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling kiinnitti jo keväällä huomiota viestinnän ja kommunikaation laadun tärkeyteen. Hän korostaa, että viestin vastaanottamisessa ja tulkinnassa oheisviestintä ja sanaton viestintä ovat yhtä tärkeitä kuin sanallinen viestintä. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist puolestaan korostaa myös vapaamuotoisen keskustelun roolia etenkin esimies- ja alaissuhteissa.

Viestintä on yhteisöllisen tuen antamista

Epidemiatilanteen helpottaminen ei välttämättä pelasta erakoita, koska etätyöt jatkuvat joka tapauksessa tavalla tai toisella. Vaikka erakot osittain palaisivat toimistolle, mitään kollektiivista ryntäystä tuskin voidaan odottaa. Eikä se ole tarpeenkaan, koska olemme oppineet toimimaan etänä tehokkaasti.

Laadukkaalla viestinnällä on kuitenkin varmistettava, että erakotkin pystyvät osallistumaan ja olemaan osa työyhteisöä. Mukana pysyminen ei ole vain tahtotilasta kiinni, jos emme yhteisönä pidä huolta toisistamme.

Laadukas viestintä on hyvin suunniteltua: viestin sävy, ymmärrettävyys ja sisältö on mietitty kohteen mukaan. Yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan, on se, mitä ei sanota. Kirjallinen viestintä on herkkä väärinymmärryksille, eikä se välitä samalla tavalla tunteita kuin sanallinen viestintä.

On olennaista myös, että kaikki tietävät, missä tilanteissa viestitään ja miten. Jotta vältämme sen, että joku jää huomaamatta ulkopuolelle, on hyvä tunnistaa, mistä asioista kaikkien pitää tietää ja mitkä voi jakaa vain pienen porukan kesken.

Tärkeintä lienee kuitenkin muistaa antaa kaikille mahdollisuus olla osa työyhteisöä. On kuulosteltava herkästi toisten sanomisia, ja jos mahdollista, myös sanomatta jättämisiä. Jokaisen meistä on hyvä hiljentyä toisten viestintätavoille, jotta oma tapamme viestiä ei peitä muiden viestejä alleen.