Nykyään työelämässä vannotaan tehokkuuden ja tulosvastuullisuuden nimiin. Usein tämä asenne näkyy myös organisaatioiden viestinnässä. Organisaatioiden strategiat asettavat raamit viestinnälle, ja tämän takia viestit ovatkin usein varsin asiapitoisia. Hyvinä aikoina viestitään positiivisista asioista ja huonoina negatiivisista.

Jos negatiivisia uutisia on paljon, voi työntekijän maailmankuva muuttua perusteettoman pessimistiseksi. Sen tähden onkin tärkeää löytää vastapainoksi myös hyviä uutisia tuomaan esiin niitä onnistumisia, joita organisaatiossa tapahtuu. Tässä kohtaa oikein kohdennetusta ja hyvin strukturoidusta sisäisestä viestinnästä voi olla suuri apu.

Hyviä uutisia, hyvinvoivia työntekijöitä

Sisäinen viestintä on organisaation jokapäiväistä kommunikointia, jonka tavoitteena on tukea perustoimintoja sekä strategista ja operatiivista toimintaa (Åberg 2022), kasvattaa yhteishenkeä lisätä mielekkyyttä, motivaatiota, tehokkuutta ja ennen kaikkea hyvinvointia organisaation sisällä (Juholin 2001; Hagerlund & Kaukopuro-Klemetti 2013).

Kun arki tarjoaa pelkästään harmaan eri sävyjä, voi kannustava ja positiivinen sisäinen viestintä luoda merkityksiä ja tuoda iloa elämään. Merkitys puolestaan antaa kaikelle toiminnalle tarkoituksen ja auttaa kokemaan osallisuutta yhteisössä. Täten se on paitsi yksi johtamisen työkaluista (Kauhanen 2009), myös työhyvinvoinnin parantaja.

Etenkin johdon positiivisilla kommenteilla ja uutisilla on merkitystä. MIT-yliopiston tekemän kokeen mukaan hyviä uutisia johdolta saavat työntekijät ovat jopa 18 % optimistisempia kuin kontrolliryhmä, joka ei saanut hyviä uutisia. Lisäksi hyviä uutisia saanut ryhmä koki itsensä 32,4 % vähemmän ahdistuneeksi ja 12,2 % enemmän kiitolliseksi (Cecchi-Dimeglio 17.6.2020).

Yksilöstä koko yhteisöön

Sosiaalinen liima ja työhyvinvointi rakentuvat useista pienistä puroista. Tärkeintä on, että työntekijöiden työpanokset ja onnistumiset tehdään näkyväksi, jolloin yksilösuorituksista tulee työyhteisön yhteisiä onnistumisia – siis eräänlaisia ilon, riemun ja ylpeyden kokemuksia, joita jaetaan mielellään myös eteenpäin (Asikainen 6.11.2020).

Ehkä joku organisaatiossa onnistui solmimaan uuden yhteistyösopimuksen? Tuo hänen nimensä esiin, kun kirjoitat uutista sopimuksista. Kävikö neljännesvuosikatsauksesta ilmi, että nyt meneekin odotettua lujempaa? Älä epäröi, vaan kerro siitä työyhteisöllesi. Tapahtuuko tutkimuskentällä jotain, joka valaa toivoa tulevasta? Jaa tämä tieto myös muille.

Myös yksittäisiä työntekijöitä valokeilaan nostavat henkilöjutut parantavat tutkitusti me-henkeä Sen lisäksi, että kerrotaan organisaation uusista työntekijöistä, kannattaa tehdä juttuja vanhemmista, työyhteisön arvostetuista jäsenistä. Henkilöjutut synnyttävät kuvan siitä, että jokaisen työpanoksesta välitetään.

Toisinaan yhä kiireisempi ja jatkuvasti muuttuva työelämä luo omat haasteensa sisäisen viestinnän onnistumiselle, jolloin me-henkiset uutiset putoavat helposti pois työlistalta. Tuolloin on tärkeää muistaa, että yhteishenki vaikuttaa työyhteisön jokaiseen jäseneen. Hyvät uutiset eivät vaikuta vain uutisessa mukana olevan henkilön mielialaan, vaan koko organisaation tehokkuuteen.