Tämä kevät on ollut viestinnällisesti epätavallista aikaa varmasti kaikissa organisaatioissa. Monessa viestinnän ja markkinoinnin tiimeissä onkin jouduttu miettimään, miten kannattaa viestiä, jotta vastaanottajat ymmärtävät tilanteen ja siitä seuranneet toimenpiteet oikein.

Kriisit eivät haasta pelkästään viestinnän tekijöitä. Vaikka virallinen viestintä ei kuuluisi omaan työhön, saattaa monia asiantuntijoita yhtä lailla mietityttää, miten omaa viestintää tulisi tehdä kriisin aikana: Mistä ja miten on sopiva puhua somessa? Kannattaako minun kommentoida aihetta tai haluanko kertoa siitä mielipiteeni? Entä onko kriisien aikana sopivaa kirjoittaa muista asioista? Vai olisiko parempi vain olla hiljaa ja odottaa, että tilanne on mennyt ohi?

Omat asiantuntijamme Haaga-Heliassa viestivät sekä työnsä puolesta että alansa asiantuntijoina. Heidän tulee viestiä aktiivisesti opiskelijoillemme opetukseen liittyen; on tärkeää, että opiskelijat tuntevat olevansa hyvissä käsissä tämänkin kriisin aikana. Lisäksi koulutamme ja tutkimme aloja, jotka ovat monessa mielessä tämän kriisin keskiössä, kuten hotelli-, ravintola- ja matkailuala.

Monet asiantuntijamme ovatkin antaneet oman tärkeän panoksensa asiasta käytävään keskusteluun. Esimerkiksi tämä Eva Holmbergin, Annika Konttisen ja Jarmo Ritalahden pohdinta siitä, miten koronakriisi vaikuttaa luontoon tai tämä etäisyydestä ja läheisyydestä työelämässä kertova teksti Anu Sipilältä. Luonnollisesti monia on kuitenkin myös mietityttänyt, kannattaako omaa lusikkaa laittaa tähän soppaan.

Kriisien aikana somessa viestiminen muista aiheista voi tuntua yhtä aikaa sekä turhanpäiväiseltä että erityisen tarpeelliselta. Silloin on helppo ajautua somen rajuimpiin pyörremyrskyihin, joissa monet etenkin äärimmilleen viedyt näkökulmat saavat monissa aikaan vain ahdistusta ja pelkoa. Onkin terveellistä välillä vaihtaa näkökulmaa ja muistuttaa ihmisiä, että jossakin vaiheessa koittaa vielä se tavallinen arki, vaikka se tällä hetkellä tuntuisikin kaukaiselta. Muut aiheet saattavat myös auttaa haastavissa tilanteissa: ne vievät ajatuksia toisaalle tai tarjoavat uusia näkökulmia johonkin omassa arjessa askarruttavaan asiaan.

Kaikkia aiheita ei kuitenkaan edes kannata kytkeä kriisiin. Sisältö voi tuntua vastaanottajasta tökerältä tai epäaidolta, jos siihen väen vängällä halutaan löytää yhtymäkohtia nykyiseen tilanteeseen. On kuitenkin oikein ja myös hyvä puhua kriisistä ja tuoda oma näkökulmaa sen kohtaamiseen ja sen vaikutuksiin, jos koet niistä olevan hyötyä vastaanottajillesi. Mutta yhtä oikein on kirjoittaa myös jostain aivan muusta. Kriisien aikana tarvitaan tietoa ja tukea myös sellaisissa asioissa, jotka eivät suoraan koske kriisin aihetta.

Nyt sinulla on tilaisuus aidosti auttaa vastaanottajiasi: mieti, mitä hyödyllistä tietoa ja vinkkejä juuri sinulla on antaa. Maailma kulkee koko ajan eteenpäin, poikkeusoloissakin. Ja totta on myös se, että tämäkään kriisi ei ole kohdellut meitä kaikkia samalla tavalla. Älä unohda, että sisältösi toisessa päässä on aina ihminen. Mieti siis, kenelle viestit: mitä juuri he nyt tarvitsevat ja mikä sisältö on heille relevanttia. Empaattinen viestintä ei vaadi kriisiä, mutta se korostuu etenkin kriiseissä ja vaatii kaikilta taitoa kuunnella ja olla läsnä muiden ihmisten arjessa.