Siirry sisältöön
Viestintä ja markkinointi
Pajalan huutavat lakukauppiaat

Viestin kontekstualisointi kausaliteetin kautta tekee tekstistä soljuvampaa ja vaikuttavampaa. Se tuo tekstiin tarttumapinnan, johon lukija voi samaistua, ja jonka se voi kenties jopa hyväksyä.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 31.05.2022

Englantilaisen Douglas Adamsin (1952–2001) Linnunradan käsikirja liftareille – kulttiromaaneissa (1979) etsitään vastausta elämän, maailmankaikkeuden ja kaiken perimmäiseen kysymykseen, jonka selvittäminen otti supertietokoneelta yhteensä seitsemän ja puoli miljoonaa vuotta.

Tietokoneen vastaus ei kuitenkaan saanut aikaan odotettua reaktiota, sillä kukaan ei ymmärtänyt, mihin kysymykseen tietokoneen ilmoittama neljäkymmentäkaksi oikein vastaa. Tämä johti vielä suuremman supertietokoneen rakentamiseen, jonka tehtävänä oli selvittää, mikä kysymys ylipäätänsä oli.

Douglasin kirjoissa painitaan saman ongelman parissa kuin oikeassa elämässäkin. Ihminen janoaa asioiden ja ilmiöiden kausaliteetteja. Haluamme ymmärtää ympäröivää maailmaa. Tietää, mikä motivoi toisia ihmisiä tai jopa kokonaisia organisaatiota toimimaan niin kuin ne toimivat.

Kysymykset kuten kuka, mikä, missä ja milloin ovat täysin toissijaisia, jos emme tiedä miksi jotain tapahtuu. Sellaisia me ihmiset vain olemme, sillä emmekö me piinanneetkin jo lapsina vanhempiamme näillä ihan samoilla kysymyksillä, kun halusimme oppia miten maailma makaa?

Laatu korvaa aina määrän

Suomalainen viestintätyyli on melko asiakeskeistä, vaikka toki siitä on löydettävissä jonkin verran kontekstikeskeisiäkin piirteitä. Liiallisessa asiakeskeisyydessä on aina riskinsä, sillä se voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa vastataan vain toiseen edellä mainitsemistani tärkeistä kysymyksistä.

Tyypillisesti eniten painoarvoa saavat kysymykset kuka, mitä ja milloin – ja näistä ennen kaikkea kuka. Joskus tiedotteissa ja uutisissa painotetaan tekijää niin paljon, että se tuo mieleeni Pajalan jättimäisten markkinoiden huutavat lakukauppiaat, jotka jatkavat kauppaamistaan, vaikka ovat selvästi jo kiinnittäneet huomioni.

Jos kauppiaan käytös vie kaiken huomion, niin hänen tuotteistaan ja hinnoistaan tulee toissijaisia. Sama pätee myös viestintään, jossa viestin kontekstualisointi kausaliteetin kautta tekee tekstistä soljuvamman ja vaikuttavamman. Se on kuin hintalappu ja nätisti esille asetettu tuote, jonka kauppias esittelee.

Eheä konteksti tuo tekstiin enemmän tarttumapintaa, johon lukija voi samaistua, ja jonka se voi kenties jopa hyväksyä. Se saa viestin tuntumaan inhimillisemmältä ja vähemmän lakimiesmäiseltä, kun perinteisen yritysjargonin terä tylsytetään erilaisilla mielikuvilla ja kausaliteeteilla.

Kun keskitymme liikaa tekijän korostamiseen, niin unohdamme vanhan sanonnan, jonka mukaan laatu korvaa määrän. Toki tekijälläkin on väliä, mutta tavoite ja sen saavuttaminen on paljon tärkeämpää – ja juuri sen vuoksi sanoman tulisi kokonaisuudessaan olla aina tekijää merkittävämmässä roolissa.

Lyödäänkö tunteet tiskiin

Tavallaan kausaliteetin hyödyistä on äärettömän helppoa keksiä fiktiivisiä esimerkkejä.

On esimerkiksi täysin eri asia tiedottaa Haaga-Helian tarjoavan startup-yrityksille ilmaisia koulutuksia liiketoiminnan kehittämisen saralla, koska yrittäjyys on hyvinvointimme perusta ja yrittäjien määrä on dramaattisessa laskussa, kuin puhua pelkästään Haaga-Heliasta ja sen tarjoamista koulutuksista.

Syyn esiintuomisella viestijä voi vaikuttaa myös viestin vastaanottajan tunteisiin. Jos vastaanottaja on jo entuudestaan huolissaan kansantaloutemme tulevaisuudesta tai yrityselämämme kehityksestä, niin esimerkissä mainittu syy kiinnittää hänen huomionsa sataprosenttisella varmuudella.

Tunteisiin vetoaminen onkin yksi vahvimmista retorisista keinoista. Tunteet ovat voima, joka liimaa kohderyhmän ja viestijän toisiinsa kuin kärpäspaperi kesän surisevat kiusalaiset.

Syyn esiintuominen antaa myös viestijälle enemmän liikkumavaraa, kun hän voi muotoilla sen kohderyhmänsä mukaisesti tai sitä silmällä pitäen. Tämä helpottaa viestimistä entisestään.

Siksi haluankin painottaa, että loputtomasta bittiavaruudesta löytyy aivan varmasti pari bittiä sitäkin varten, että voimme ilmoittaa yhdessä tai kahdessa sivulauseessa syyn jollekin toiminnallemme. Lisäksi ei sovi myöskään unohtaa sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat luontaisesti melko skeptisiä ilmaisia lounaita kohtaan. Tarjonnan perusteleminen parantaa viestin mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa.

Kuva: www.shutterstock.com