Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, myös podcasteissa. Ennen äänityksiä kannattaa pitää pohdintapaussi: kenelle podcastia tehdään, millaista sisältöä kohderyhmä haluaa kuulla ja mikä on podcastin tavoite? Kohderyhmälähtöisyys on onnistuneen viestinnän kulmakivi.

Konsepti ja rakenne ovat kaiken A ja O

Kun on selvillä, mitä halutaan viestiä ja kenelle, aloitetaan podcast-konseptin suunnittelu. Käytämme tässä blogissa havainnollistavana esimerkkinä Palvelukokemusten laboratorio LAB8:lle tuottamaamme podcastsarjaa. Sarjassa tutustutaan LAB8:n osasten vetäjiin ja tuodaan labin toimintaa henkilöiden kautta näkyväksi.

Tarve tuoda LAB8:n tekemiselle kasvot on mielestämme hyvä lähtökohta, sillä kuulijoita kiinnostavat oikeat ihmiset. Aitoudesta on ollut viime vuosina paljon puhetta sosiaalisessa mediassa. Someen erikoistuneen luovan markkinointitoimiston Trootin kaupallinen johtaja Jonna Haataja kirjoittaa blogiartikkelissaan (9.12.2022), että autenttisuus on kuluttajille tärkeä valintakriteeri. Tätä kannattaa miettiä, kun suunnittelee seuraavaa tuotosta.

Konseptin suunnittelu on podcastia tehdessä hauska vaihe, sillä siinä luovuus saa kukkia. Podcastkonsepti tai -muoto voi tarkoittaa esimerkiksi keskusteluohjelmaa, haastattelua, strukturoitua keskustelua tai näiden kaikkien yhdistelmää. Koostuuko jakso osista, leikitelläänkö siinä musiikilla, tehosteäänillä tai hauskoilla tietoiskuilla? Alkavatko sarjan jaksot aina jollain tietyllä lämmittelyllä vai mennäänkö suoraan asiaan?

LAB8 Leads -podcastsarjaan valittiin melko vapaamuotoinen haastattelumuoto. LAB8:n tone of voice on leikkisä, ketterä ja pro, ja sen pohjalta päädyttiin tavoittelemaan spontaania, autenttisen tuntuista keskustelua. Kaikki tämä yhden oton taktiikalla! Kysymyksiä pohdittiin etukäteen jonkin verran, mutta tilaa haluttiin jättää keskustelun luonnolliselle etenemiselle ja sen aikana syntyville lisäkysymyksille.

Alkuun pääsee vaikkapa nappimikrofonilla

Podcastin tuottamiseen tekniikan näkökulmasta voi näppärästi upottaa suuria summia rahaa, mutta karvalakkiversion (erinomaisenkin sellaisen) voi toteuttaa mikrofonilla, tietokoneella ja editointiohjelmalla.

Äänen nauhoitus onnistuu läppärillä tai puhelimellakin, mutta mikrofoni nostaa äänenlaatua merkittävästi. Lyhyen jakson pystyy kuuntelemaan, vaikka ääni vähän särisisi tai taustalla suhisisi, mutta pidemmän jakson kuunteleminen huonolla äänenlaadulla voi käydä hermoja raastavaksi. Priima sisältö korvaa heikon äänenlaadun vain tiettyyn rajaan asti, ja jälkityöstössäkään ei voi korjata kaikkea. Pyri siis tekemään mahdollisimman hyvälaatuinen tallennus.

Hyvän mikrofonin lisäksi tallennuksen laatua parantaa oikeanlainen akustinen ympäristö, jossa on paljon tekstiiliä ja mahdollisimman vähän häiriötekijöitä, mielellään ei ollenkaan. Aseta mikrofoni riittävän lähelle puhujaa, näin mikrofoni nappaa enemmän puhetta kuin esimerkiksi sähkölaitteiden hurinaa.

Joskus haastateltavat ovat fyysisesti kaukana. Ei hätää – etänäkin voi äänittää.

Tee haastateltavan olo mukavaksi

Kun konsepti ja haastattelukysymykset ovat selvillä, voi hihat laittaa heilumaan. Haastatteluaikaa sopimaan, mikkiä pakkaamaan, läppäriä laukkuun ja nauhoittamaan.

Haastateltavan valmisteluun kannattaa varata tarpeeksi aikaa ja huolella tutustuttaa hänet konseptiin, ja siihen, mitä häneltä odotetaan. Kun haastateltavalla on mukava ja rento olo, se kuuluu äänessä.

LAB8 Leads -podcastissa tavoitepituus oli maksimissaan 20 minuuttia. Jaksoon haluttiin mahduttaa keskustelua haastateltavan taustoista, osaamisesta ja roolista LAB8:ssa. Kaikilta kysyttiin myös, mikä on ollut heidän urallaan mieleenpainuvin sattumus. Kysymys oli oivallinen, sillä se herätti eloon mielenkiintoisia tarinoita muun muassa Whitney Houstonin henkilökohtaisena hovimestarina toimimisesta. Tarinat luovat muistijälkiä!

Kun podcast-sarjan kaikki tekeminen oli systematisoitua, eli kaikki podcast-jaksot olivat samanpituisia, samanteemaisia ja tuotettu suurin piirtein samaan aikaan, oli niiden jälkikäsittelykin lähes mekaanista.

Kuva: www.shutterstock.com