Sivu ilman kuvaa on vain kasa harmaata tekstiä. Helposti uuvuttavaa, jonka lukeminen käy työstä. Siksi kuvien harkittu käyttö on tärkeää myös viestinnällisesti.

Kuvia pidetään yhtenä helpoiten lähestyttävimpänä ja tehokkaimpana tarinankerronnan välineenä. Kuvat tuovat pysäytetyn hetken katsojan eteen, kiinnittävät heidän huomionsa, herättävät ajattelua sekä auttavat jäsentelemään niitä mielipiteiksi.

Markkinoinnissa kuvien voima huomattiin jo varsin varhaisessa vaiheessa 1850-luvulla. Siksi onkin suorastaan hämmentävää, että kuvien painoarvo viestinnässä unohtuu vielä tänäkin päivänä. Liian usein kuvituskuvat saatetaan napata kaupallisesta kuvapankista, eikä niiden valitsemiseen uhrata juuri sekuntia pidempään.

Tekin olette varmasti nähneet ne pukuihin sonnustautuneet työntekijät, jotka hymyilevät innostuneesti toisilleen. Tarkoitan juuri niitä kuvia. Pahimpia ovat sellaiset tapaukset, joissa kuvituskuvalla ei ole mitään tekemistä artikkelin tai tiedotteen kanssa.

Ne yleensä saavat sydämeni jättämään yhden lyönnin väliin, sillä eikö huomion kiinnittäminen viesteihin kuitenkin ole kriittinen askel viestinnän onnistumisen kannalta?

Kuvat saavat meidät tuntemaan

Assosiaatiot ja mieltymykset vaikuttavat alitajuntamme kautta lähes kaikkeen käytökseemme. Myös kuvat voivat herättää meissä tunnereaktioita, jotka saattavat motivoida käyttäytymistämme johonkin tiettyyn suuntaan.

Kuvat voivat ihastuttaa, vihastuttaa ja jopa saada katsoja tuntemaan syvää ja ylitsepääsemätöntä melankoliaa.

Viestinnän kannalta tietysti on edullisinta, jos kuvan vaikutus on toivomamme mukainen. Syy tunneperäiseen reaktioon taas voi johtua mistä tahansa, eikä viestijä voi koskaan olla siitä täysin perillä.

Ehkä kuvan värimaailma muistuttaa meitä 80-luvulla ostamastamme neonkeltaisesta tuulipuvusta, joka tuntui vielä silloin hyvältä idealta? Tai kenties se tuo mieleemme surrealismin mestari Marc Chagallin maalauksen Minä ja kylä.

Ideaalissa tilanteessa viestissä käytetty kuva muokkaa viestinnän kohteen subjektiivisia kokemuksia. Tämä auttaa henkilöä luomaan uusia merkityksiä vertaamalla uuttaa tietoa jo aikaisemmin omaksumaansa tietoon, ja muokkaamaan tällä tavoin näkemyksiään.

Positiivisuus tuo myös positiivisia tuloksia

Tutkimukset antavat viitteitä, että ihmiset jakavat todennäköisemmin artikkeleita ja tiedotteita, jotka sisältävät positiivisia kuvia. Syyksi epäillään turhamaista tarvettamme tuoda itsemme muille todellisuutta positiivisemmassa valossa esiin. (Keib ym. 2018.)

Toisaalta ironista, mutta tästä huolimatta ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota negatiivisiin asioihin ja uutisiin. Kalifornian yliopiston viestinnän professori Stuart Sorokan (2015) mukaan tämä johtuu siitä, että negatiivisen tiedon mahdolliset kustannukset ovat paljon suuremmat kuin positiivisen tiedon mahdolliset hyödyt.

Normaalisti viestin lukija pyrkii tiedostamattaan löytämään yhtäläisyyksiä paitsi kuvan ja luetun myös kuvan ja aikaisemmin hankkimansa tiedon väliltä.

Kuvat myös helpottavat tiedonjäsentelyä aivoissamme. Tutkimuksissa tämä kaikki näkyy lukemiseen käytettynä aikana, joka tuplaantuu kuvallisten viestien kohdalla (Keib ym. 2018).

Muistilista kuvan valintaan

Tässä muutama kysymys mietintään, kun seuraavan kerran haluat liittää viestiisi kuvan.

• Sopiiko valitsemasi kuva viestisi sanomaan?
• Liittyykö valitsemasi kuva viestisi sanomaan?
• Tuoko valitsemasi kuva viestiisi lisäarvoa?
• Syventääkö valitsemasi kuva viestisi sanomaa jollain tapaa?
• Onko valitsemassasi kuvassa jotain, joka voisi herättää lukijan huomion?
• Voisiko viestissä hyödyntää jotain muuta havainnollistavaa kuvaa? Voisiko viestisi sanomaa elävöittää vaikka infograafilla?

Lähteet:

• Keib, K., Espina, C., Lee, Y. I., Wojdynski, B. W., Choi, D., & Bang, H. 2018. Picture this: The influence of emotionally valenced images, on attention, selection, and sharing of social media news. Media Psychology, 21(2), 202-221.
• Soroka, S. 2015. Why do we pay more attention to negative news than to positive news? British Politics and Policy at LSE.

Kuva: www.shutterstock.com