Haaga-Helian LAB8:n asiantuntijoiden podcast-sarjaa tehdessä kaikki tekeminen systematisoitiin. Tämä nopeutti prosessia huimasti ja jälkikäsittelykin helpottui. Hyvin suunniteltu kun on silti vasta suunniteltua.

Jälkityöt hallitusti

Podcastien tuotantotiimin vähäisestä kokemuksesta huolimatta projektin etenemistä helpotti tiimin konsensus materiaalin jälkityöstön suunnitelmasta ja vaadittavista työvaiheista. Tämän lisäksi varsinaista työskentelyä helpotti hyvä materiaalinhallinta, joka mahdollisti uusien jäsenten kelkkaan hyppäämiseen vauhdissakin. Tällöin voitiin jatkaa siitä, mihin edellinen oli jäänyt. Loputkin jaksot pystyttiin tuottamaan tutulla kaavalla ja pitämään jälki yhdenmukaisena.

Yhden oton taktiikka vähentää jälkitöiden määrää roimasti. Jos keskustelu on edennyt kuulijaystävällisesti, ei välttämättä tarvitse leikata kuin muutama yskäisy tai hiljaiset hetket, jolloin kukaan ei puhu mitään.

Äänenvoimakkuuden säätö, tunnusmusiikki, kohinanvaimennus ja voilà!

Kun äänitykset on tehty ja ääniraidat tallennettu kovalevylle (ja mielellään varmuuskopioitu esimerkiksi pilvipalveluun), alkaa leikkaustyö, eli editointivaihe. Siihen voi käyttää esimerkiksi Adoben Premiere Pro -editointiohjelmaa, jota pääasiallisesti käytetään videoiden editointiin, mutta se soveltuu hyvin pelkkien ääniraitojenkin käsittelyyn. Toinen vaihtoehto on äänenmuokkausohjelma Audacity, joka on maksuton ja sisältää kaikki tarvittavat ominaisuudet laadukkaaseen lopputulokseen.

Yleisimmät editointitoimenpiteet ovat äänen tasojen säätö sekä tunnusmusiikkiin lisääminen alkuun ja loppuun. Kokonaisäänenvoimakkuus tasoitetaan siten, että esimerkiksi korkeataajuiset naurahdukset eivät hajota ääntä. Näin syntyy miellyttävä kuuntelukokemus. Lisäksi ääniraidat kannattaa käsitellä esimerkiksi kohinanvaimennuksella. Googlettamalla löytyy yleisempiä helppokäyttöisiä työkaluja ja ohjeita niiden käyttöön.

Kun kaikki tarvittava säätö on tehty, on suositeltavaa normalisoida ääniraita eli nostaa audion perusvoimakkuutta yleensä -3 dB:n tasolle. Valmis audio muunnetaan ja tallennetaan MP3-muotoon ennen julkaisemista.

Saavutettavuus vaatii huomionsa

Podcastista on tehtävä litteraatti, sillä äänitteestä on löydyttävä myös vastaava sisältö tekstiversiona. Jos budjetti ei riitä litterointipalveluun, sen voi tehdä myös itse. Litterointi onnistuu yksinkertaisimmillaan Wordin saneluominaisuuden (dictate/transcribe-toiminnon) avulla, joka muuttaa puhetta tekstiksi. Leikkaa ja liimaa -toimenpiteestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä suomen kielen osalta tekoäly ei tarjoa avaimet käteen -ratkaisua. Lopputulosta joutuu editoimaan vielä tovin, ennen kuin sen voi julkaista.

Litteroinnin motiivi on audio- ja videotallenteiden sisällön tekeminen saavutettavaksi kaikille käyttäjille. Tekstimuotoinen sisältö voidaan lukea visuaalisesti tai pistenäytöltä tunnustelemalla, tai se voidaan kuunnella ruudunlukuohjelmalla. Niinpä podcastin vaihtoehtona on tarjottava teksti, joka sisältää kaiken puhutun tekstin. (Linkola 20.5.2020.) 

Kun podcast-jakso alkaa olla valmis, pohditaan suraavaksi keinoja sen markkinoimiseksi.

Kuva: www.shutterstock.com