Jokainen joutuu elämänsä varrella tilanteisiin, joissa on pidettävä puhe. Tilanne voi tulla eteen oppitunnilla, rapujuhlissa, häissä tai vaikka hautajaisissa.

Vaikka eri tilanteissa pidetyt puheet poikkeavat tyylilajeiltaan, niin tästä huolimatta niiden tavoitteet ovat samat. Puheella pyritään vaikuttamaan yleisöön.

Sillä halutaan naurattaa, itkettää tai koskettaa, mutta ennen kaikkea herättää ajatuksia kuulijoissa. Inspiroimaan ja innostamaan heitä tavalla, joka saa heidät kuuntelemaan ja muistamaan.

Tyylit vaihtelevat. Jotkut huutavat ja meuhkaavat, kun taas toiset ovat korostetun rauhallisia, ja rakentavat dramatiikkaa erilaisten kysymysten ja tauotusten avulla.

On kuitenkin selvää, että jotkut syntyvät paremmilla puhelahjoilla varusteltuna, mutta edes heidän kohdallaan hyvä ja koskettava puhe ei synny itsestään. Puutoksia puhelahjoissa voi paikata hyvin kirjoitetulla puheella.

Hyvä tarina tuntuu aivoissa

Amerikkalainen journalisti Carmine Gallo pyrki vuonna 2014 selvittämään, mikä tekee joistakin puheista unohtumattomia. Tehtävää varten hän perkasi yhteensä 500 eri Ted Talkin puhetta etsien suosituimpien puheiden välillä yhtäläisyyksiä.

Gallo huomasi hyvin pian, että suosituimmat puheet oli leivottu samalla reseptillä. Lähes kaikki viraaleiksi nousseet Ted Talkit jakautuivat alla olevan kaavan mukaisesti:

• 65 % puheesta käytetään henkilökohtaisien tarinoiden kertomiseen.
• 10 % puheesta käytetään yleisön vakuutteluun ja oman uskottavuuden rakentamiseen.
• 25 % puheesta käytetään faktojen tai tilastojen esittämiseen.

Löydöstään innostuneena hän kirjoitti menestyneen Talk like Ted -kirjan, jonka yksi keskeisistä teemoista on tarinan merkitys onnistuneessa puheessa.

Neurotieteen parissa tehdyt havainnot tukivat Gallon analyysia.

Princetonin yliopiston neurotieteen professori Uri Hassonin mukaan hyvä tarina saa aivojemme miljardit mikroskooppisen pienet lamput loistamaan kuin öinen tähtitaivas. Se on selvästi havaittavissa aivojen funktionaalisessa magneettikuvauksessa vanhojen muistijälkien stimulointina.

Voimakkaan henkilökohtaisen tarinan kuuleminen aiheuttaa myös rajun kemikaalicocktailin, jossa aivoihimme välittyy mielihyvähormoni dopamiinia, stressihormoni kortisolia sekä niin kutsuttua rakkausmolekyyliä eli oksitosiinia, joka saa meidät tuntemaan empatiaa toista ihmistä kohtaan.

Pelkkä resepti ei kuitenkaan riitä takaamaan hyvää puhetta.

Onnistunut puhe on neljän tekijän summa

Puhetta varten kannattaa aina tehdä kotiläksyt kunnolla. Puheessa kaikki alkaa sen anatomian ymmärtämisestä ja luonnostelusta. Ensin on oltava selvillä, mistä haluat puhua ja minkä viestin haluat välittää yleisöllesi.

Lisäksi on tärkeää pohtia, millaisen sanoman haluat puheeseesi kätkeä. Suosituksena on, ettei puhe pitäisi koskaan sisällään enempää kuin kaksi tai kolme pääviestiä.

Puheen pitämistä kannattaa harjoitella lukemalla se peilin ääressä ääneen tai pyytämällä kollegaa kuunteleman ja antamaan siitä palautetta. Yksi hyväksi todettu keino on myös äänittää puhe esimerkiksi kännykällä, jolloin saat itse paremman kuvan siitä, miltä puheesi kuulostaa muiden korviin.

Puhetta valmistellessa kannattaa aina kiinnittää huomiota neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat konteksti, yleisö, viesti ja puhuja:

1. Konteksti määrittelee paikan, jossa asia tapahtuu tai missä yhteydessä asia mainitaan. Puheympäristöllä, taustalla ja olosuhteilla on huomattu olevan vaikutusta yleisön vastaanottavuuteen sekä puheen onnistumiseen.
2. Yleisö on tuomari, joka on pakko ottaa huomioon puhetta suunnitellessa. Asia voi olla yleisölle täysin uusi tai vaihtoehtoisesti he saattavat olla alan asiantuntijoita. Siksi puhuttelutapa ja sanavalinnat tulisi aina tehdä kohderyhmän mukaan.
3. Viestin sanoman tulisi olla selvä, jotta se jäisi yleisön mieleen. Puheesta saa mielenkiintoisemman ja helpommin ymmärrettävän, kun siihen liittää esimerkkejä ja rinnastuksia muihin asioihin.
4. Puhujan taito esiintyä ja hyödyntää sanallista ja sanatonta viestintää määrittelee sen, miten vastaanottavainen yleisö on. Puhujan tulisi huomioida yleisöään elein, ilmein ja katsein sekä kehonkielensä avulla. Puheen eri osioita voi korostaa muun muassa äänenpainolla, puheen rytmityksellä sekä hiljaisilla tauotuksilla.

Puhetta pitäessä kannatta aina pitää mielessään, että ensivaikutelma syntyy noin 7 sekunnissa, joka määrittelee käytännössä koko puheen onnistumisen. Tämän vuoksi kannattaakin panostaa erityisesti puheen aloitukseen.

Kuva: www.shutterstock.com