Siirry sisältöön
Viestintä ja markkinointi
Hyvä teksti on kuin korkki

Eräs runoilija vertasi runon tekemistä korkin kiertämiseen pullon suulle. Jossain vaiheessa korkki löytää jengat ja alkaa liikkua kuin se olisi omalla radallaan. Valmis runo on kuin jengoillaan oleva korkki. Vertaus sopii hyvin myös muunlaisten tekstien kirjoittamiseen sekä niiden toimittamiseen.

Kirjoittajat:

Anna Hermiö

viestinnän asiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 22.12.2021

Osa työpöydällemme tulevista teksteistä on raakileita – ja hyvä niin! Moni haluaa lähettää tekstinsä toimitukseen keskeneräisenä, koska kokee olevansa itse umpikujassa ja luottaa pääsevänsä lukijan palautteen avulla eteenpäin.

Ydinviesti ja vetävä aloitus

Keskeneräisessä tekstissä pullo ja korkki ovat yleensä kaukana toisistaan. Toimitustyö lähtee ydinajatuksen hahmottamisesta: mitä tällä tekstillä halutaan sanoa?

Sitten seuraa yksi kiperimmistä kohdista. Alku on saatava kiinnostavaksi. Sen on kerrottava tarpeeksi mutta ei liikaa, sen pitää jollain tavalla koskettaa tavoitellun lukijan kokemusmaailmaa. Lukija on saatava koukkuun hyvin pienellä merkkimäärällä: otsikko sekä 2-3 virkettä. Tämä on tiukka paikka kirjoittajalle, mutta sitä se on usein myös tekstin toimittajalle. Olemme antaneet toisessa blogitekstissämme vinkkejä ydinajatuksen hahmottamiseksi sekä tekstin rakenteen hahmottamiseksi.

Kappaleista kokonaisuudeksi

Niin sanottu leipäteksti saattaa olla hajanainen, rönsyilevä, liian niukka, epälooginen, vaikka mitä. Tällaisen tekstin toimittaminen tarkoittaa useita, hitaita ja syvällisiä lukukertoja, kappaleiden pilkkomista ja virkkeiden yhdistämistä uudelleen. Turha on karsittava pois, jotta olennainen saa arvoisensa paikan.

Mutta jossain vaiheessa se aina tapahtuu. Korkki löytää pullon pään ja hujahtaa jengoilleen. Se alkaa kiertyä juuri siihen suuntaan kuin sen pitää.

Kappaleet, virkkeet ja väliotsikot seuraavat toinen toisiaan luontevassa järjestyksessä. Seuraava jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. Tässä kohtaa tekstille löytyy suunta ja rytmi. Kappaleet ja virkkeet ovat sopivan mittaisia, ja sitä myöten lukeminen miellyttävää. Tarpeettomien seikkojen karsiminen käy kuin itsestään, ja lisäystä vaativat kohdat nousevat näkyviin. Väliotsikoille löytyy oivalliset paikat, joissa ne jäsentävät tekstiä ja joissa niihin on helppo tiivistää tekstin ydinasioita.

Mikään näistä tekstin osa-alueista ole toista vähäpätöisempi, ja siksi ne kaikki ansaitsevat arvoisensa huomion. Yhdessä ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jota on nautinnollista lukea.

Lopulta korkki on kiinni. Teksti on eheä kokonaisuus, jossa kaikki tuntuu olevan omalla paikallaan.