Siirry sisältöön
Henkilöbrändi – sinä omana itsenäsi
Julkaistu : 24.05.2019

Henkilöbrändäys-sana on monelle punainen vaate. Näin voisi päätellä siitä keskustelusta, joka syntyi, kun vastikään pidetyssä asiantuntijaviestinnän tapahtumassa otettiin henkilöbrändäys esille. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin ihmisiin; jotkut luovivat brändyksen maailmassa kuin kotonaan.

Mutta mistä johtuu, että henkilöbrändi aiheuttaa niin ristiriitaisia tunteita? Entä miten sanan mainetta voisi parantaa? Vai onko sille edes tarvetta?

Brändi – minulleko?

Yksi syy henkilöbrändin huonolle maineelle saattaa olla se, että ihmiset kokevat sen liian markkinoinnillisena ja epäinhimillisenä. Tämä voi hyvin johtua siitä, että perinteisesti brändiä ja brändäystä on käytetty puhuttaessa yrityksistä. Monet liittävät siihen sellaisia asioita kuin mielikuvat, laatu ja sitouttaminen – ei sellaisia kuin yhteisöllisyys, osallistaminen ja vuorovaikutus.

Vaikka yleisesti ottaen brändi-sanaa on aina voitu käyttää myös ihmisistä puhuttaessa, se on niissäkin tapauksissa usein liitetty enemmänkin esimerkiksi politiikkoihin. Niin sanotun tavallisen tallaajan ei ole tarvinnut murehtia tai miettiä, onko oma tuotemerkki kunnossa ja erottuuko oma brändi muiden brändeistä. Sosiaalinen media on tuonut tähän kuitenkin muutoksen.

Brändi on myös jossain mielessä uhkaava sana. Samaan aikaan, kun se voi tuoda henkilölle mainetta ja mammonaa, se voi myös vahingoittaa häntä. Oikeassa maailmassa pieni virhe ei välttämättä aiheuta laajempaa vahinkoa, mutta sosiaalisessa mediassa jotkut virheet voivat vahingoittaa paitsi henkilöä itseään myös kaikkea häneen liittyvää. Brändiä tulee siis myös ylläpitää ja hallita, mikä voi tuntua monesta turhan raskaalta. Pitäisikö koko ajan olla tarkastamassa, mitä sille omalle henkilöbrändille nyt kuuluu?

Edellä on esitetty vain muutamia pohdintoja siitä, miksi henkilöbrändi-sana saatetaan kokea ahdistavana ja itselle vieraana. Toisille henkilöbrändi ei tunnu lainkaan omalta ja se pitää ottaa huomioon, jos heidätkin halutaan mukaan keskustelemaan sosiaaliseen mediaan.

Mistä puhumme kun puhumme brändäyksestä?

Ongelma saattaakin olla siinä, että ihmisten mielissä brändi-sana voi saada niin monia merkityksiä. Toiselle se voi tarkoittaa jatkuvaa oman profiilin ylläpitoa ja esillä oloa. Toisille taas se ei tarkoita mitään muuta kuin sitä, että on oma itsensä, mitä ikinä tekeekään.

Ehkäpä, kun henkilöbrändäyksestä lähdetään puhumaan, ei kannata pelätä liikaa sitä sanaa, jota käytetään. Sen sijaan sen olisi tärkeä selittää, mitä henkilöbrändi tarkoittaa ja miten monia merkityksiä se voi saada. Kun brändistä puhutaan, on siis tärkeä tunnistaa, kenelle siitä puhuu. Jos yleisönä on kovia viestinnän ja markkinoinnin tekijöitä, saattaa brändäys olla itsestäänselvyys. Toisissa ryhmissä, kuten esimerkiksi tutkijoiden keskuudessa, brändäys ja ylipäätään sosiaalisen median syövereissä toimiminen voivat tuntua kovin vierailta. Silloin on parempi ehkä keskittyä kannustamaan ja lieventämään pelkoja – ei käskeä kaikkia ryhtymään henkilöbrändääjiksi.

Brändi ei automaattisesti tarkoita kovaa markkinointityötä, jossa yötä päivää ja jokaisessa yhteydessä täytyy pohtia, edustaako nyt oikealla tavalla omaa brändiään. Se ei myöskään tarkoita sitä, että yöpukuun pitäisi printata oma logo moton kera. Se voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että yrittää olla mukana keskusteluissa omana itsenään.