Tutkimustiedon tuominen mahdollisimman monen ulottuville on yksi asiantuntijuuden ulottuvuus. Enää ei riitä, että pystyy viestimään omalle asiantuntijayhteisölleen vaan on pystyttävä kertomaan omista tutkimuskohteistaan ja -tuloksistaan myös suurelle yleisölle. Yksi oivallinen tapa viestiä omasta työstä on blogitekstien kirjoittaminen.

Ammattikorkeakouluissa blogitekstit ovat varsin suosittu julkaisumuoto. Suuri osa asiantuntijoista kirjoittaa säännöllisesti omaan työhönsä liittyviä blogitekstejä, jotka julkaistaan ammattikorkeakoulun omalla julkaisualustalla, meillä Haaga-Heliassa tässä eSignals-verkkolehdessä.

Syitä blogitekstien suosion lisääntymiseen ammattikorkeakouluissa on monia. Täällä on ymmärretty, että blogitekstien julkaisemisella on tiedon vaikuttavuuden näkökulmasta monia etuja: niiden tuottaminen vaatii vähemmän aikaa kuin esimerkiksi tieteellisten julkaisujen laatiminen, ne saavat olla melko lyhyitä ja niitä on helppo jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Moni kokee kirjoittamista helpottavaksi myös sen, että blogitekstien tyyli sallii enemmän vaihtelua kuin moni muu tekstilaji. Myös sisällön puolesta blogiteksti avaa asiantuntijalle uusia näkymiä: voi kirjoittaa lyhyemmin, pohtivammin ja henkilökohtaisemmin, voi esimerkiksi tarkastella jotain ajankohtaista puheenaihetta omaan asiantuntemukseensa nojaten, ilman että taustalla olisi laajaa lähdeluetteloa. Lisäksi blogitekstissä asiantuntijan persoona saa näkyä toisella tavalla kuin vaikkapa tieteellisessä julkaisussa ja näin tulla toisella tavalla lukijan lähelle.

Nykyisin tiedon jakamisen mahdollisuudet ovat niin monet, että asiantuntijan näkymistä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai blogeissa osataan jo odottaa. Oletuksena on, että jos jollakulla on jotain sanottavaa, hän myös antaa sen näkyä ja kuulua.

Tavoitteenamme Haaga-Heliassa on ollut purkaa esteitä uuden tiedon ja siitä kiinnostuneen yleisön väliltä. Blogitekstin kirjoittaminen onkin tehty mahdollisimman helpoksi: siihen on oma alusta, oma julkaisuprosessi ja omat asiantuntijat, jotka ovat tarvittaessa tukena. Lukijoita voi kutsua tekstin äärelle monella eri tavalla, esimerkiksi jakamalla omaa julkaisua sosiaalisen median kanavissa. Myös ammattikorkeakoulu voi jakaa julkaisuja omilla sosiaalisen median tileillään, joilla yleensä on varsin laaja seuraajajoukko. Parhaassa tapauksessa lukijat itse jakavat julkaisua omille verkostoilleen, ja taas tieto kiirii yhä laajemmalle.

Blogitekstin kirjoittaminen ei aina kuitenkaan käy käden käänteessä. Varsinkin jos asiantuntija on tottunut kirjoittamaan enimmäkseen vain omalle asiantuntijayhteisölleen, blogitekstin kirjoittaminen saattaa tuntua haparoivalta. Pohjimmiltaan kyse on asiantuntijatiedon yleistajuistamisesta, joka sekin on oma taitolajinsa.