Ennakointiosaaminen on keskeinen ammatillisen opettajan ja opiskelijan 2020-luvun taito. Tarvitsemme yhteistä visiointia sellaisesta tulevaisuuskuvasta, johon voimme kaikki osaltamme liittyä. Esimerkiksi tietoisuus ilmastonmuutoksesta ei vielä riitä: tarvitaan tiedon siirtymistä toimintaan ja tulevaisuuteen ulottuvien tavoitteiden näkyväksi tekemistä käytännössä.

Tässä myös ammatillinen opettaja ja opettajankoulutus ovat keskeisessä roolissa.

Vastaaminen kestävän kehityksen haasteisiin ja ilmastonmuutokseen on aikamme suurin ennakointiosaamisen koetinkivi. Ilmastovastuullisuus tulee nähdä toimintana, jossa meistä jokainen voi tavoitella kestävää elämäntapaa ja etsiä ratkaisukeskeisiä keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Ilmastovastuullisuus onkin perusteltua sisällyttää osaksi ammatillisen koulutuksen opetuksen sisältöjä ja ohjausta.

Kestävä kehitys voidaan nähdä myös keskeisenä työelämätaitona, johon sisältyy erilaisia kompetensseja:

• Systeemiajattelun kompetenssi tarkoittaa kykyä havainnoida ja ymmärtää erilaisia ilmiöitä moninäkökulmaisesti ja kykyä asettaa ne erilaisiin mittasuhteisiin niin paikallisesti kuin globaalisti.
• Ennakoinnin kompetenssi on taitoa havainnoida ja arvioida erilaisia tulevaisuusskenaarioita.
• Normatiivinen kompetenssi tarkoittaa puolestaan kykyä ymmärtää vallitsevia normeja ja arvoja, jotka vaikuttavat ihmisten päätöksentekoon ja valintoihin sekä kykyä edistää kestävyyden arvoja ja tavoitteita rakentavalla tavalla.
• Strateginen kompetenssi on taitoa kehittää ja toteuttaa erilaisia vastuullisuutta edistäviä toimenpiteitä omassa työssä.
• Yhteistyön kompetenssi on kykyä oppia muilta sekä ymmärtää heidän näkökulmiaan ja toimintaansa; taitoa fasilitoida yhteisöllistä ja osallistavaa ongelmanratkaisua.
• Kriittisen ajattelun kompetenssi kyseenalaistaa vallitsevia normeja sekä toimintatapoja ja on taitoa ottaa kantaa vastuullisuudesta käytävään keskusteluun.

Miten voimme kehittää ennakointiosaamisen lukutaitoa ja ajattelua?

Ensimmäisenä voimme haastaa omaa aikakäsitystämme, sillä kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus on aina elämistä nykyhetkessä, jossa kurkotamme samanaikaisesti kohti tulevaisuutta. Miten ymmärrämme menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset suhteet?

Toisena näkökulmana meillä on toimijuus. Mihin uskomme voivamme vaikuttaa? Millainen käsitys meillä on omien tekojen vaikuttavuudesta? Kolmantena ulottuvuutena on systeeminen ymmärrys. Miten hyvin ymmärrämme asioiden välisiä moninäkökulmaisia yhteyksiä? Viimeisenä vielä vastuullisuus. Miten huomioimme muut ihmiset ja ympäristön omien tekojemme kautta? Miten sitoudumme paremman tulevaisuuden rakentamiseen?

OPEKOI-hankkeessa vahvistetaan opetus- ja ohjaushenkilöstön ennakointiosaamista perehtymällä tulevaisuuden työelämään, ennakointiosaamisen menetelmiin, kestävään kehitykseen sekä teknologian ja digitalisaation vaikutuksiin. Koulutuksen kautta osallistujien ennakointiosaaminen kehittyy ja he saavat konkreettisia työkaluja tulevaisuusorientoituneen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tulevaisuuden haltuunottoa tuetaan ennakointiprosessilla, joka vahvistaa osallistujien tulevaisuuskyvykkyyttä ja organisaatioiden tulevaisuuskestävyyttä.

Tulevaisuuden ennakointi aloitetaan omiin havaintoihin perustuvalla toimintaympäristön kartoituksella PESTE(L)-menetelmää hyödyntäen. Se tarkoittaa, että nykyhetken ilmiöitä tarkastellaan poliittisen (P), taloudellisen (E), sosiaalisen (S), teknologisen (T), ympäristön (E) ja lainsäädännön (L) näkökulmat huomioiden. Sen jälkeen luotausvaiheesta laaditaan erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, joita voivat olla esimerkiksi ”positiivinen kehitys”, ”business as usual”, ”negatiivinen kehitys” tai ”yllätys/musta joutsen”. Lisäksi tulevaisuuden ennakointiosaamiseen harjaannutaan tulevaisuustarinan kirjoittamisen kautta.

Tätä kautta jokainen opettaja voi kehittää ennakointiosaamistaan.