Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Onko kestävä kehitys mahdollista jatkuvan taloudellisen kasvun kaudella?

Kestävän kehityksen ratkaisuissa tarvitaan teknologian kehittämisen lisäksi muutoksia yhteiskunnan rakenteissa, arvoissa ja tehokasta kansainvälistä yhteistyötä. Koulutuksella on keskeinen rooli muutoksessa.

Kirjoittajat:

Julkaistu : 07.09.2022

Vallitseva yhteiskunnallinen järjestelmä sekä Suomessa että monin paikoin kansainvälisesti pohjautuu jatkuvan taloudellisen kasvun ideologiaan. Jatkuva taloudellinen kasvu puolestaan perustuu kilpailutalouteen, jossa yritykset ja kansantaloudet kilpailevat talouden menestyksestä tuotannon tehokkuudella ja innovaatioilla. Talouskasvu on liitetty myös ihmisten hyvinvoinnin kasvamiseen. (Berghäll, Junkka, Kiander 2006.)

Kilpailutaloudessa tuotannon tehostuminen on tarkoittanut sitä, että sama tuotanto on saatu aikaan vähemmillä tuotannon tekijöillä, esimerkiksi vähemmällä työvoimalla. Jatkuva taloudellinen kasvu on kuitenkin mahdollistanut elintason nousun, suhteellisen hyvän työllisyyskehityksen ja estänyt työttömyyden kohtuuttoman suuren nousun. (Berghäll ym 2006.)

Ilmaston lämpeneminen, luonnonvarojen kiihtyvä käyttö ja ympäristön tuhoutuminen ovat nostaneet kritiikkiä jatkuvan taloudellisen kasvun ideologiaa kohtaan.

Esimerkiksi Nylanderin ja Heikkurisen (2022) mukaan jatkuva taloudellinen kasvu ja sen aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset ovat niin kietoutuneet toisiinsa, että pelkästään teknologian kehittämisellä jatkuvan taloudellisen kasvun maailmassa ympäristötuhoa ei voitaisi estää. Heidän mukaansa jatkuva taloudellinen kasvu on kuin ”aavikon kangastus”, hieno idea mutta mahdoton toteuttaa.

Kestävä kehitys yhteiskunnallisena muutoksena

Yhdysvalloissa on noussut keskusteluun niin sanottu Green New Deal, vihreä uusjako (Fleming 2019; Klein 2019). New Deal käsitteellä viitataan presidentti Franklin Delano Rooseveltin 1930-luvulla toteuttamaan ohjelmaan, jonka tavoitteena oli saada lamakauden talous nousuun ja työttömyys vähenemään. Tavoitteena oli yhdistää talous ja teknologian kehitys kulttuurielämään. New Deal tarkoitti uusjakoa myös eri yhteiskuntayhmien kesken.

Vihreän uusjaon ideologiassa pyritään samantyyppisillä toimenpiteillä kestävään kehitykseen pois fossiilisesta energiataloudesta, investointeja ilmaston muutoksen hillitsemiseksi sekä sosiaaliseen ja poliittiseen oikeudenmukaisuuteen.

Insinöörien ja teknokraattien lisäksi mukaan muutoksen tekemiseen tulisi ottaa myös filosofit, humanistit sekä kulttuurin luova luokka. Kestävä kehitys vaatii myös globaalia päätöksentekoa.

Fleming tai Klein eivät suoraan vastaa kysymykseen onko kestävä kehitys jatkuvan taloudellisen kasvun aikana mahdollista. Kuitenkin Gren New Deal ideologian kautta tavoitellaan parempaa elämää ja parempaa elämisen tasoa. Tämä tapahtuu palveluiden, kulttuurin, liikuntapalveluiden, julkisen liikenteen ja muiden palveluiden kysynnän kasvamisena. Klein käyttää käsitettä julkinen ylellisyys.

Kohtuullisuustalous

Euroopan unionissa on laadittu kestävän kehityksen ohjelmia. Euroopan komission ohjelmassa käytetään käsitettä Resilient growth, joustava kasvu, joka pohjautuisi kiertotalouteen, tuotteiden korjaukseen ja uudelleen käyttöön. Tämä ajattelu voisi luoda uusia työpaikkoja ja tuoda uutta liiketoimintaa. (European Commission 2020.)

Suomen luonnonsuojeluliitossa (2015) on havaittu jatkuvaan taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen yhdistämiseen liittyvä ongelma. Jatkuvan taloudellisen kasvun pysähtyminen johtaisi työttömyyden kasvamiseen ja yhteiskunnalliseen epävakauteen. Toisaalta luonnonvarojen nykyinen käyttö johtaa myös epävakauteen ja ristiriitoihin. Tavoitteena tulisi olla kohtuullisuustalous, jossa tuotetaan vähemmän mutta paremmin. Tuotanto voi kasvaa esimerkiksi kestävän energiantuotannon, ravinnon tuotannon ja henkilökohtaisten palveluiden aloilla. Näille aloille syntyisi myös uusia työpaikkoja.

Koulutuksella merkittävä rooli

Kestävän kehityksen ratkaisuissa teknologian kehittäminen ei yksin riitä. Tarvitaan muutoksia yhteiskunnan rakenteissa, arvoissa ja tehokasta kansainvälistä yhteistyötä. Koulutuksella on keskeinen rooli muutoksessa. Koulutuksen, erityisesti korkeakoulutuksen tehtävä on kehittää työelämää ja yhteiskuntaa. Taru Konstin (2022) mukaan korkeakouluopetuksessa tulisi tarkastella kriittisesti vallitsevia toimintatapoja. Opinnoissa opittua tulisi käyttää kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Muutoksen tekeminen vaatii koulutukselta aktiivista roolia. Opiskelijoiden tehtävänä on suunnitella uutta hallintoa, poliittista teoriaa ja talousjärjestystä kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös Flemingin (2019) mukaan koulutuksessa olisi hyvä olla elämänkatsomuksellinen näkökulma, ja sen pohtiminen, mitä oikeastaan on hyvä elämä.

Lähteet

  • Berghäll E., Junkka T., Kiander J. 2006. T&K, tuottavuus ja taloudellinen kasvu. VATT tutkimuksia 121. Helsinki, Oy Nord Print Ab.
  • European Comission 2020. Investing in the Circular economy. A blueprint for a Green Recovery.
  • Fleming, B. 2019. Design the Green New Deal. Places Journal.
  • Klein, N. 2019. On fire. The Burning Case for a Green New Deal. Benguin Books, UK.
  • Kohtuutalouden ratkaisut. 2015. Suomen luonnonsuojeluliitto.
  • Konst, T. 2022. Kestävää tulevaisuutta rakentava korkeakoulupedagogiikka teoksessa Mäki ja Vanhanen-Nuutinen toim. Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helia.
  • Nylander K., Heikkurinen P. Kestävä talouskasvu on aikamme vaarallisimpia myyttejä. HS, Vieraskynä 28.5.2022.

Kuva: www.shutterstock.com