Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Kulutustottumukset muuttuvat, kun läpinäkyvyys lisääntyy

Mikä on sinun tapasi kuluttaa? Ostatko laadukkaita hyödykkeitä, jotka ajan kuluessa muodostuvat sinulle roskaksi, mutta jollekin toiselle niistä voi olla hyötyä tavalla tai toisella?

Julkaistu : 07.10.2021

Onko tapanasi hankkia hyödykkeitä hetken mielijohteesta, ilman varsinaista tarvetta? Halvalla ostettu t-paita lentää roskiin, kun se parin pesun jälkeen on jo käyttökelvoton. Tai matkalle ostettua shampoota, hoitoainetta tai hammasharjaa ei enää kanneta kotiin vaan heitetään pois. Tarkastellaanpa asiaa hieman vastuullisen kuluttamisen näkökulmasta.

Hyödykkeitä pitkäaikaiseen käyttöön

Kuluttaminen on jonkin tarpeen tyydyttämistä, jonkin tuotteen hyödyntämistä, jostakin nauttimista hetkellisesti tai pidempään. Vastuullisesta kuluttamisesta puhuttaessa katse kääntyy kuluttajaan, joka ostaa tai muulla tavoin hankkii hyödykkeitä vain omaan tarpeeseen ja pitkäaikaiseen käyttöön.

Eettisestä kuluttamisesta puhutaan silloin, kun kuluttaja ostaa tai hankkii hyödykkeitä sellaisilta tahoilta, jotka noudattavat tiettyjä eettisiä toimintatapoja. Vastuulliseen ja eettiseen kuluttamiseen liittyy olennaisesti hyödykkeiden pitkäaikainen käyttö. Silloin vältetään hetken mielijohteesta tehtyjä ostoksia. Kierrätystä ja uudelleenkäyttöä suositaan.

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire

Sitran teettämässä Tulevaisuusbarometri 2021 kyselytutkimuksessa tutkittiin 15–84-vuotiaiden mannersuomalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta. Kyselyssä paneuduttiin viiteen eri keskeiseen megatrendiin: ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen ja talous etsii suuntaansa.

Kyselyssä selvitettiin muun muassa miten kuvaukset megatrendeistä vastaavat suomalaisten käsitystä tulevaisuuden kehityskuluista. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire -megatrendiä kuvattiin kyselyssä näin:

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Ekologinen kestävyyskriisi eli ilmastonmuutos, luontokato, resurssien ylikulutus sekä jäteongelma muuttaa merkittävällä tavalla toimintaympäristöämme. Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.

Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että ekologisen jälleenrakennuksen kehityskulun vaikutukset omaan elämään ja toisaalta omat vaikutusmahdollisuudet megatrendin kuvaamiin kehityskulkuihin ovat melko vähäisiä. (Sitra 2021)

Miten tehdä vastuullinen valinta?

Vastuullinen kuluttaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että uusien hyödykkeiden hankkiminen tulisi lopettaa. Ennemminkin kyse on siitä, että ostettava tai hankittava hyödyke on tuotettu laadukkaasti kestävistä materiaaleista ja niiden kierrättäminen tai uudelleenkäyttö tavalla tai toisella on mahdollista.

Otetaanpa pari esimerkkiä. Miten vaateteollisuudessa voidaan auttaa asiakasta valitsemaan vastuullisemmin? Niin vaatevalmistajilla kuin brändien jälleenmyyjillä tulisi olla vastuu kertoa tuotteiden alkuperästä. Miten ja missä tuotteet on valmistettu? Läpinäkyvyys ei siis ole pelkästään brändin vastuulla vaan myös jälleenmyyjällä. Sama pätee myös kosmetiikkateollisuuteen. Brändin omistajien ja jälleenmyyjien tulisi kertoa läpinäkyvästi, missä ja miten tuote on valmistettu ja millaisia raaka-aineita tuotteessa on käytetty. Kuluttajan on helpompi muuttaa omia kulutustottumuksia, kun tuotteiden valmistukseen liittyvät tiedot ovat helposti saatavilla.

Kun ymmärrämme paremmin, miten voimme toiminnoillamme vaikuttaa resurssien ylikulutukseen tai jäteongelmaan, on kulutustottumuksia helpompi muuttaa. Mahdollisuutemme vaikuttaa ekologiseen kestävyyskriisiin muuttuvat ehkä pikku hiljaa, mutta merkittäviä asioita voi saada aikaan pienilläkin kulutustottumusten muutoksilla.


Lähde:

Sitra. Mitä suomalaiset ajattelevat megatrendeistä. Luettavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/mita-suomalaiset-ajattelevat-megatrendeista/#johdanto Luettu: 17.9.2021