Vastuu on sana, joka epäilemättä kuuluu suomen kielen raskaaseen sarjaan. Se velvoittaa ja muistuttaa muun muassa kuinka elää ihmisiksi. Se ei päästä helpolla, jos haluamme toimia moraalisesti oikein. Sanalla on painoarvoa.

Sosiaalinen vastuu on yksi vastuullisuuden ja kestävän elämäntavan tärkeistä ulottuvuuksista. Ilman sosiaalista vastuullisuutta on lähes mahdotonta saavuttaa ympäristö- ja ilmastokestävää sekä ihmisoikeuksia kunnioittavaa elämäntapaa.

Sosiaalisen vastuuttomuuden ja ylikulutuksen seuraukset

Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät elinympäristöjen häviämisenä Suomessa ja muualla. Metsäkato ja elinympäristöjen pienentyminen uhkaavat monien lajien tulevaisuutta. (Isomäki 2021), Se nostaa myös riskiä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen ja vaikuttaa monien yhteisöjen elinkeinoihin ja toimeentuloon kehittyvissä maissa.

Ylikulutus ja sosiaalinen vastuuttomuus liittyvät oleellisesti myös ihmisoikeusrikkomuksiin kuten lapsityövoiman hyväksikäyttöön, pakkotyöhön ja ihmiskauppaan. Kansainvälinen työjärjestö ILO on tilastoinut, että pakkotyötä teki vuonna 2017 yhteensä 24,9 miljoonaa miestä, naista ja lasta.

Suomessa on havaittu eniten työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Hyväksikäyttöä on tunnistettu ravintola-alalla, siivoustyössä, kotitaloustyössä, maatalous- ja kasvihuonetyössä sekä rakennusalalla. Rikosuhripäivystys sekä Ihmiskauppa.fi toteavat, että hyväksikäyttöä on niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten henkilöiden omistamissa yrityksissä.

Työntekijöiden oikeudet ja tasa-arvo ovat olennainen osa tuotteen ja palvelun sosiaalista vastuuta muistuttaa Työ- ja elinkeinoministeriö (2017). Saako työstä elämiseen riittävää palkkaa? Ovatko työntekijät vapaita järjestäytymään ja ajamaan yhteisiä etujaan? Ovatko työolot turvalliset ja terveelliset ja onko työntekijällä oikeus saada terveydenhoitoa?

Edellä esitetyt kysymykset ovat erittäin keskeisiä vaateteollisuutta ajatellen. Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista tulee Aasiasta, esimerkiksi Bangladeshista, Myanmarista tai Kambodžasta halvempien työvoimakustannusten vuoksi. Halpoja vaatteita tuottava vaateteollisuus tunnetaan myös alana, jossa ihmiskauppaan ja jopa orjuuteen verrattavia käytäntöjä paljastuu jatkuvasti kirjoittaa SASK sivuillaan.

Kohti viheliäisten ongelmien ratkaisua

KESTO- hanke järjesti vastuullisuusseminaarin Kohti kestävää tulevaisuutta Georg Henrik von Wrightin jäljillä Haaga-Helian Pasilan kampuksella 11.3.2022. Tapahtuma herätteli kuulijoita pohtimaan maailman tilaa, mutta myös ratkaisuja ongelmiin.

Puheissa ajatuksia ravistivat tosiasiat, että kun ihmisten toimintatavat institutionalisoituvat, ne muuttuvat sitkeiksi ja hitaasti muuttuviksi. Kestämättömät toimintatavat verottavat puolestaan maailman kestävyyttä, jolla on rajansa. Huolimatta näistä raskaista haasteita esille nousi kuitenkin toivo suunnan muuttamisen mahdollisuudesta. Muutos tarvitsee kuitenkin ripeää toimintaa, monialaista ja sektorit ylittävää yhteistyötä ja erityisesti kasvattajia ja kouluttajia uudistamaan rakenteita.

Me opettajat ja kasvattajat olemme nyt tuhannen taalan haasteen edessä. Kestävämmät elämäntavat tulee nostaa entistä vahvemmaksi osaksi oppimissisältöjä ja elinikäistä oppimista.

Opettajat muutosagentteina

Haaga-Helia on ottanut haasteen kestävämmän ja eettisemmän toiminnan kehittämisestä korkeakoulupedagogiikassa. Toimintaa voisi täydentää myös globaalilla kansalaiskasvatuksella.

Globaali kansalaiskasvatus on elinikäistä oppimista, joka ohjaa meitä näkemään ympäröivän maailman ja oman asemamme ja vastuumme siinä. Globaalin kansalaiskasvatuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen meistä linkittyy maailmanlaajuisiin ilmiöihin kuten eriarvoisuuteen, köyhyyteen, rasismiin, ympäristökatastrofeihin, pakolaisuuteen – ja kuinka näihin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Päämääränä ei ole ainoastaan tietopohjainen oppiminen jostakin globaalista haasteesta – kuten ilmastonmuutos – vaan toiminta ongelman ratkaisemista varten.

Koulutuksen rooli globaalin kestävän tulevaisuuden rakentamisessa on keskeinen todetaan Sitran Hyvinvoinnin seuraava erä -julkaisussa (Kiiski-Kataja ym. 2018). Opettajat voivat olla muutosagentteja, joiden avulla oppijat saavat välttämättömät tiedot, taidot ja innostuksen vaikuttaa yhteisiin asioihin omaehtoisesti.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:

• Isomäki, R. 2021. Ruoka, ilmasto ja terveys. Into Kustannus Oy.
• Kiiski- Kataja, E., Laine, P., Jousilahti, J., Neuvonen, A. (Toim.) Lahti, Vesa-Matti. 2018. Hyvinvoinnin seuraava erä: ihanteet, visio ja ratkaisut. Sitra.
• Työ- ja elinkeinoministeriö. 3/2017. Opas sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin. Sissy Oy.
• Kansalaisjärjestöjen vinkit opetukseen globaalikasvatuksen vinkkipankista. Opetushallitus.
• Maailma 2030 auttaa pohtimaan kehityskysymyksiä, toimivan yhteiskunnan rakentamista sekä kehitysyhteistyön keinoja, haasteita ja onnistumisia eri näkökulmista. Ulkoministeriö.
• Vastuullisen kuluttajan opas. Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti).
• Kestävän kehityksen opas tarjoaa tietoa ja tukea kestävyyden eri ulottuvuuksista ja niiden saavuttamisesta kasvatus- ja koulutustoimialan asiantuntijoille ja ammattilaisille. Opetushallitus.