Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Hotelli-, ravintola- ja matkailuala kaipaa vastuullisuusosaamista

Vastuullisuus ei syyttä suotta ollut vuoden 2023 Matkamessujen pääteema. Matkailualalla on ymmärretty vastuullisuusosaamisen kehittämisen tarve, ja se tuli ilmi myös laajassa osaamistarveselvityksessä, jossa selvitettiin MaRa-alan nykyisiä ja tulevia osaamistarpeita.

Kirjoittajat:

Meri Vehkaperä

strategiatyön ja johtamisen lehtori
Haaga-Helia ammattiorkeakoulu

Eeva Puhakainen

viestinnän lehtori, TKI-viestintävastaava
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 06.04.2023

Olimme Matkamessuilla 17.1.2023 puhumassa vastuullisuusosaamisesta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Esityksen teemat perustuivat Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamassa MODULE-hankkeessa (1.4.2021–31.3.3023) syntyneen MaRa-alan osaamistarvekartoituksen tuloksiin.

Kaksivuotisessa MODULE-hankkeessa kartoitettiin MaRa-alan nykyisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita monin eri tavoin: tutustuimme esimerkiksi aiempiin osaamistarveselvityksiin ja hankkeisiin, toteutimme kyselytutkimuksen, haastattelimme asiantuntijoita ja käytimme joitain palvelumuotoilun menetelmiä.

Matkamessujen esityksen lähestymistavaksi valitsimme oppijakohderyhmäajattelun – millaista ymmärrystä ja osaamista yrityksen johto, keskijohto ja koko organisaatio tarvitsevat. Perinteisesti Matkamessujen yleisö ja asiakaskunta koostuvat matkailualan ammattilaisista, joten valittu jako tuntui luontevalta ja heterogeenistä yleisöä palvelevalta.

Mitä ymmärrystä ja osaamista alalla tarvitaan?

Ensinnäkin yrityksen johto tarvitsee strategista osaamista. Toisin sanoen on ymmärrettävä, mitä arvoa vastuullisuus tuo asiakkaille ja miten erottaudutaan kilpailijoista. Erityisesti kestävän ja kiertotalouden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ei vielä ole tiedostettu.

Jotta toiminta olisi aidosti vastuullista, on kestävän kehityksen tavoitteet kytkettävä yrityksen kaikkeen toimintaan arvoista ja tavoitteista lähtien. On myös oleellista hahmottaa tuotteiden ja palveluiden vastuullisuusvaikutukset koko niiden elinkaaren aikana.

Miten sitten toteuttaa vastuullista liiketoimintaa ja viestiä siitä? Suosittelemme aineiston perusteella vastuullisuusohjelman laatimista kaikille yrityksille: on määriteltävä tavoitteet ja toimenpiteet sekä niille mittarit ja seuranta. Oman toiminnan lisäksi on kehitettävä myös kumppanien toimintaa. Erityisesti hankintaketjujen auditointia ja läpinäkyvyyttä kannattaa lisätä.

Vastuullisuusteoista kannattaa viestiä. Jos mittarit ja seuranta ovat kunnossa, on helppoa kertoa tuloksista eli pienentyneistä ympäristövaikutuksista, hyvästä työntekijäkokemuksesta ja vastuullisista valinnoista.

Mitä osaamista keskijohto tarvitsee?

Keskijohdon rooliksi mielletään hyvä johtaminen ja ympäristövaikutusten hallinta yrityksen arjessa. Keskijohdon on luotava osallistava ja moninaisuutta arvostava työilmapiiri. Näin syntyy hyvinvoiva työyhteisö.

Esihenkilöilta kaivataan reilua ja oikeudenmukaista johtamista, valmentavaa otetta ja kehittävää palautetta sekä kattavaa perehdytystä ja koulutusta. Etenkin palautteenanto ja perehdytys saavat usein heikkoja arviointeja henkilöstötutkimuksissa. Jotta hotelli-, ravintola- ja matkailuala houkuttelisi tulevaisuudessakin työntekijöitä, on alan työntekijäkokemusta onnistuttava parantamaan hyvällä henkilöstöjohtamisella.

Esihenkilöiden on hallittava sekä ulkoinen että sisäinen viestintä. Sidosryhmävuoropuhelu ja arvon luominen asiakkaille on kestävän liiketoiminnan ydinosaamista. Vastuullisen toiminnan toteutumiseksi keskijohdon on tarjottava työntekijöille konkreettisia ohjeita, työkaluja ja tarinoita, sillä etenkin asiakaspalvelussa jokainen työntekijä on keskeisessä roolissa vastuullisuudesta kerrottaessa.

Mitä osaamista kaikilla työntekijöillä pitäisi olla?

Osaamistarvekartoituksen perusteella etenkin vastuullisuusviestinnän osaaminen koettiin tärkeäksi koko henkilöstölle. Taloudellinen vastuullisuus tiivistyi etenkin kannattavuuteen ja sen kehittämiseen – jokaisella työntekijällä pitäisi olla riittävästi ymmärrystä siitä, miten kannattavuuteen voidaan vaikuttaa.

Yritysten on linjattava koko henkilöstölle, mitä vastuullinen liiketoiminta ja kestävä matkailu tarkoittavat juuri kyseisessä yrityksessä. Lisäksi on kerrottava, miten vastuullisuutta toteutetaan käytännössä omassa työpaikassa, ja miten yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa siinä onnistumiseen. Samoin on avattava henkilöstölle, mitä ja miten tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta voi kertoa ja miksi se on tärkeää asiakkaille.

Osa matkailijoista on hyvinkin tietoisia kestävän kehityksen tavoitteista ja haluaa toimia niiden mukaisesti. Siksi yrityksessä on keskusteltava, miten kukin työntekijä voi auttaa – tai jopa kouluttaa – asiakkaita ja matkailijoita toimimaan vastuullisemmin.

Vastuullisuusosaamisen kehittäminen nähtiin yhtenä hotelli-, ravintola- ja matkailualan ajankohtaisimmista osaamistarpeista. Osaamista voi kehittää tutkintokoulutusten lisäksi esimerkiksi lyhyemmissä täydennyskoulutuksissa tai yrityskohtaisissa valmennuksissa, jotka mahdollistavat osaamisen nopean täydentämisen.

MODULE-hankkeessa saatiinkin erittäin hyvä vastaanotto jatkuvan oppimisen moduuleista, ja näitä kokemuksia hyödynnetään jatkossa sekä avoimen ammattikorkeakoulun koulutuksissa että yritysvalmennuksissa.

Lisätietoja

Dolinšek, S., Kulusjärvi, O., Ojala, S., & Tervo-Kankare, K. 2021. Vastuullisen matkailun osaamistarpeet matkailuyrityksissä. Nordia Tiedonantoja, 1, s. 1–52.

Puhakainen, E. & Vehkaperä, M. (toim.) 2023. Mitä saisi olla? Matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuuden osaamista. Haaga-Helian julkaisut 2/2023. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.