Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Etiikan, epätasa-arvon ja toivon haasteet

Tiedostamatta toimimme ja ajattelemme joskus sekä rasistisesti, epäoikeudenmukaisesti, että epätasa-arvoisesti. Aivomme ovat rajalliset, ja kognitiivista vinoumaa tapahtuu, kun ihminen tulkitsee ympärillä olevaa informaatiota eri tilanteissa sosiaalisten normien, käyttäytymisen, silloisen huomion kohteen, kokemuksen, ja kulttuurin kautta.

Julkaistu : 23.03.2022

Lauantai-iltana vastaani käveli neljä venäläisnaista, jotka puhuivat omaa äidinkieltään äänekkäästi. Ajattelin itsekseni, että toivottavasti he eivät illan aikana koe häirintää, kiusaamista tai epäasiallista käyttäytymistä.

Osa venäläisistä nimittäin kertoo kohdanneensa vihamielistä käytöstä esimerkiksi julkisilla paikoilla hyökkäyksen jälkeen. Tämä kävi ilmi HS:n kyselyn vastauksista (2022), joissa venäjänkieliset, myös ukrainalaiset ja virolaiset, kertoivat kohdanneensa huutelua ja syrjintää.

Useimmat meistä eivät ole rasisteja, epäoikeudenmukaisia tai epätasa-arvoisia, ainakaan omasta mielestämme, tai ainakaan tietoisesti.

Implisiittisesti ja tiedostamatta toimimme ja ajattelemme kuitenkin joskus sekä rasistisesti, epäoikeudenmukaisesti, että epätasa-arvoisesti. Aivomme ovat rajalliset, ja kognitiivista vinoumaa tapahtuu, kun ihminen prosessoi ja tulkitsee ympärillä olevaa informaatiota eri tilanteissa sosiaalisten normien, käyttäytymisen, silloisen huomion kohteen, kokemuksen, ja kulttuurin kautta.

Arviomme helposti, esimerkiksi tässä maaliskuun 2022 tilanteessa, että kaikki ukrainalaiset ovat hyviä ja kaikki venäläiset pahoja. Onko tämä rasismia, eettisesti väärin tai epäoikeudenmukaista sillä tiedämmehän, että tilanne ei ole näin mustavalkoinen. Tässä nimenomaisessa tilanteessa pahuus ilmenee venäläisen johdon toimissa, joista jokainen venäläinen joutuu kärsimään.

Autamme mielellään ukrainainalaisia, mutta kuka haluaa auttaa venäläisiä, joista useimmat kuitenkin ovat sodassa tahtomattaan? Nämä ovat eettisesti vaikeita kysymyksiä. Kaikki haluavat olla hyvän eli uhatun puolella, joskin hyviä on myös uhkaajan puolella.

”Tänään oli ensimmäinen huutelu, vähän mietin millaista loppuviikko tulee olemaan”, Jelena kertoi.

Koko ikänsä Suomessa asuneen Jelenan vanhemmat ovat kotoisin Venäjältä. Jelena puhuu sekä suomea että venäjää. Hän kertoo, että on tottunut olemaan ylpeä omasta taustastaan ja kielitaidostaan. Vielä muutamia vuosia sitten hän koki ihmisten suhtautuvan venäläisyyteen neutraalisti. Nyt tilanne on hänen mukaansa muuttunut.

Myös Jelenan viisivuotias tytär on joutunut kohtaamaan ennakkoluuloja Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Jelena kertoo, että viikonloppuna tuntematon perheenäiti kielsi lapsiaan leikkimästä tyttärensä kanssa, kun tämä kertoi osaavansa venäjää.

Useasti puhumme, että vihamieliset teot ovat eläimellisiä tai bestiaalisia. Tämä väite on kuitenkin loukkaava eläimiä kohtaan, sillä vain ihmiset pystyvät tuntemaan kateutta, vihaa ja kostonhimoa. Vain ihmiset ovat kyvykkäitä organisoimaan tappamista ja sotatoimia.

Haluamme kaikki kulkea rauhaa ja merkityksellistä elämää kohti. Tähän voimme jokainen vaikuttaa, tai ainakin haluamme näin uskoa ja toivoa. Jos ei ole toivoa ei ole mitään – se kuitenkin edellyttää tietoa ja vastuullista toimintaa. Kiusaaminen ei ole koskaan vastuullista tai hyväksyttyä!

KESTO-verkosto tutkii ja kehittää eettistä kestävyysosaamista työelämäkumppaneiden, korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien yhteistoiminnassa.Verkoston tavoitteena on korkeakoulujen ja työelämän eettisen kestävyysosaamisen vahvistaminen pitkäkestoisessa yhteistyössä.
Kohti kestävää tulevaisuutta Georg Henrik von Wrightin jäljillävastuullisuusseminaari haastoi 11.3.2022 pohtimaan kestävyysosaamista erilaisista näkökulmista.

Kuva: www.shutterstock.com