Siirry sisältöön
Työelämä
Yritykset kaipaavat yhteistyötä pakolaisten työllistämiseen

Pakolaisten nopea työllistyminen hyödyttää työnantajia ja koko yhteiskuntaamme. Se on suomalaisille yrityksille samaan aikaan sekä haaste että mahdollisuus. Kyselyymme vastanneet yritykset tuovat esille luovia keinoja edistää inklusiivisempaa työmarkkinaa.

Kirjoittajat:

Pirjo Saaranen

yliopettaja, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Sari Ruotsalainen

lehtori, analytiikka ja kehittäminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 19.03.2024

Selvitimme marraskuussa 2023, millaisia pakolaisten työllistämisen tarpeita, haasteita ja onnistumisia yrityksillä on. Kyselyyn vastasi 29 pääkaupunkiseudun yritystä kaikista kokoluokista ja eri toimialoilta. Selvitys on osa Pakolaisten työelämävalmiuksien 3T-tunnista, tunnusta, työllisty -hanketta. Vastausten perusteella on selvää, että yrityksiltä löytyy halua ja kiinnostusta työllistää pakolaisia, mutta on myös monia haasteita, jotka tulee ratkaista yhdessä.

sanapilvi, jossa suurimmalla sanat siivous, taloushallinto, henkilöstövuokraus, matkailu, majoitus ja elintarviketeollisuus
Kuva 1. Sanapilvi yritysten edustamista toimialoista.

Asia on myös ajankohtainen, sillä pääministeri Petteri Orpon yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä käsittelevässä tiedotustilaisuudessa 18.3.2024 keskityttiin erityisesti työn saantiin ja työelämän sisällöllisiin kysymyksiin aiheella ”Hyvä työelämä jokaiselle”.

Merkittävin este pakolaisten työllistymiselle on puutteellinen suomen kielen taito, sillä suomalaisen työelämän ymmärrys ja kommunikaatio ovat usein sidoksissa suomen kielien osaamiseen. Yritykset korostivat, että suomen kielen osaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja että monissa tehtävissä vaaditaan erityistä, alakohtaista osaamista. Tämä rajoittaa pakolaisten mahdollisuuksia sijoittua tehtäviin, jotka vaativat laajaa toimialakohtaista osaamista ja kielitaitoa.

Yritysten tiedon ja tuen tarpeet

Yritykset haluaisivat apua pakolaisten tavoittamiseen ja osaamisen tunnistamiseen, perehdyttämiseen sekä koko työyhteisön kulttuurin välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tukea toivottiin myös työturvallisuuteen, alan työehtosopimusten tuntemukseen, työkulttuurin ymmärtämiseen sekä kielitaidon kehittämiseen.

Yritykset kaipasivat myös lisätietoa palkkatuesta sekä Suomen työlainsäädännöstä liittyen ulkomaalaisen palkkaamiseen. Yritysten koko ja resurssit vaikuttavat myös siihen, kuinka järkevästi ne voivat palkata pakolaisia, ottaen huomioon perehdytyksen ja integroitumisen tukemisen.

Menestyksekkään integraation avaimet

Yritykset raportoivat myös menestyksekkäistä keinoista integroida pakolaiset työyhteisöönsä. Käytössä on ollut muun muassa perehdytysmateriaaleja useilla kielillä, kollegan toimiminen mentorina, kumppaniyritysten tuki sekä suomen kielen opiskelun tukeminen. Perehdyttämisen ja työyhteisöön integroitumisen onnistumisessa korostuvat vuorovaikutus sekä työyhteisön tuki.

Työntekijöiden suomen kielen taidon parantaminen ja kulttuurierojen ymmärtäminen korostuvat keinoissa, jotka helpottavat pakolaisten integroitumista työyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Yritykset eivät ole yksin ulkomaalaisten työllistämiseen liittyvien haasteiden kanssa. Esimerkiksi palkkaava yritys ja henkilöstövuokrausyritys voivat tehdä yhteistyötä, jolloin molemmat hyötyvät toisistaan. Lisäksi esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamari, TE-palvelut ja Migri auttavat työnantajia ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyvissä asioissa.

Ehdotuksia pakolaisten työllistymisen edistämiseen

Yritykset esittivät useita ehdotuksia, jotka voivat vahvistaa integroitumista. Näitä ovat muun muassa seuraavat seikat:

  • Työssä käyville suunnatun suomen kielen koulutuksen kehittäminen.
  • Työnantajien tukeminen ja kannustaminen: selkeät ohjeistukset, tukipalvelut ja mahdolliset taloudelliset kannustimet esimerkiksi perehdyttämisen ja työnohjauksen tueksi.
  • Yhteiskunnan rakenteellisten esteiden tunnistaminen ja purkaminen esimerkiksi madaltamalla koulutuksen ja työelämän kielivaatimuksia ja helpottamalla ulkomailla hankittujen ammattipätevyyksien tunnustamista.
  • Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen pakolaisten työllistymisen kanssa tekemisissä olevien tahojen kanssa.
  • Kulttuurien välisten erojen ymmärtäminen: työntekijöiden ja työnantajien valmentaminen kulttuurien välisestä kommunikaatiosta ja yhteistyöstä.

Yritysten nostamat kehitysideat ovat linjassa myös päämisteri Orpon tiedotustilaisuudessa esiin tulleiden keinojen kanssa. Suomen kielen taidon vahvistaminen sekä kannustimien kehittäminen työnantajille erilaisten ja eritaustaustaisen ihmisten rekrytointiin nähtiin konkreettisina asioina, jotka edistävät monimuotoistuvaa yhteiskuntaa. Tieodotustilaisuudessa mainittiin, että on tärkeää kitkeä työelämästä sellaiset asenteet ja rakenteet, jotka ovat esteenä yhdenvertaiselle työelämälle.

Yritysten kokemukset ja näkemykset tarjoavat arvokasta tietoa pakolaisten työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseksi Suomessa. Yhteistyön lisääminen, tuen ja tiedon jakaminen sekä kielikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen ovat avainasemassa, kun pyritään sujuvoittamaan pakolaisten työllistymistä.

ESR+ -rahoitetun Pakolaisten työelämävalmiuksien 3T – tunnista, tunnusta, työllisty -hankkeen tavoitteena on edistää pakolaisten työllistymistä Suomessa pääkaupunkiseudulla.