Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on merkittävä osa ammattikorkeakouluopiskelijan opintoja. Vuosittain suuri joukko haagahelialaisia opiskelijoita on harjoittelemassa työelämässä muodostaen valtavan verkoston koulun ja työelämän välille. Harjoittelu toteutuu yleensä yhdessä tai kahdessa jaksossa koulutusohjelmasta riippuen.

Ei opintopisteitä vaan oppimista varten

Ammattikorkeakoulussa harjoitteluun liittyvä ohjaus kohdistuu pääasiassa jaksojen koordinointiin ja tarvittavien suoritusten varmistamiseen. Opiskelijan näkökulmasta harjoittelu on kuitenkin ainutkertainen oppimisen mahdollisuus ja sen sisällöllisenä tavoitteena on työelämätaidoissa kehittyminen ja oman ammattialan osaamisen syventäminen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen jää pitkälti opiskelijan itseohjautuvuuden ja harjoittelupaikan tarjoamien mahdollisuuksien varaan.

Haaga-Heliassa johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman (ASSI ja MUBBA) opiskelijat tekevät harjoittelun opintojen loppupuolella yhdessä jaksossa. Harjoittelua kertyy opiskelijalle 100 työpäivää. Harjoitteluinfot alkavat heti ensimmäisenä lukuvuonna. Näin pyritään luomaan opiskelijoille heti opintojen alettua työelämäsuuntautunut orientaatio. Harjoittelu on prosessi, johon liittyy harjoitteluun valmistautuminen, paikan hakeminen ja yhteydenpito yritykseen. Sisällöllisten tavoitteiden toteutumista tuetaan harjoittelun aikana järjestettävässä puolivälin krouvissa, jossa opiskelijat pääsevät jakamaan ja reflektoimaan harjoittelukokemuksiaan yhdessä. Prosessi päättyy raportointivaiheeseen.

Työelämäpedagogisen otteen vahvistaminen

Prosessi on sinänsä järkevä, mutta vaikka harjoittelusta tiedottaminen aloitetaan jo opintojen alkuvaiheessa, jäävät työelämä ja koulussa oppiminen liian monen opiskelijan kohdalla toisistaan irrallisiksi. Näin tapahtuu, vaikka opintojaksojen yhteydessä opiskelijat ovat paljon kosketuksissa työelämään erilaisten projektien, alumnitapaamisten ja tapahtumien kautta. Näyttää siltä, että opintojen ensimmäisenä vuonna opiskelijan on vaikea hahmottaa ammattialaa ja työprosesseja ja tiedostaa sitä, että kaikki opintoihin liittyvä työ tuottaa valmiuksia tulevaa varten. Tämä näkyy konkreettisesti siten, että opiskelija saattaa hävittää kaiken kurssimateriaalin ja omat tuotoksensa opintojaksojen päätyttyä. Näin ollen opiskelu pelkistyy opintojaksojen suorittamiseksi ja opintopisteiden keräämiseksi.

Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa pohditaankin, miten opintojen alkuvaiheen opetuksessa voitaisiin vahvistaa työelämäpedagogista otetta. Pitää löytää toimintatavat ja välineet, joilla tuetaan opiskelijan omakohtaista havahtumista siihen, että kaikki mitä hän opinnoissaan ja muutenkin elämässään tekee, rakentaa hänen osaamistaan ja kykyään tulevaisuudessa selvitä työelämän tehtävistä.

Nämä johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa muotoillut kolme teesiä voi nähdä tietynlaisena avauksena ja apuna opiskelijan opintojen aikaisen työelämäosaamisen vahvistamiseksi.

1. Rakenna järjestelmällisesti heti opintojen alusta alkaen työkalupakkia omaan käyttöösi. Älä tuhoa aineistojasi, vaan jäsennä, arkistoi ja turvaa asiaosaamisesi.

2. Rakenna verkostokartta omaan käyttöösi. Huomioi kaikki kohtaamiset, jotka toteutuvat sekä opintojaksojen puitteissa että ulkopuolella ja tee merkittävät kontaktit ja tapaamiset näkyviksi. Näin kasvatat verkostopääomaasi.

3. Rakenna portfolio ulkoiseen käyttöön jo opintojen aikana. Näin konkretisoit itsellesi ja muille omaa osaamistasi ja pystyt markkinoinaan sitä työelämässä.

Henna Heinilä on yliopettaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja Catherine Métivier on ranskan liikekielen lehtori sekä harjoittelukoordinaattori ja -ohjaaja johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa. Blogikirjoitus liittyy Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa-hankkeeseen https://www.tyopeda.fi/