Osaako suomalainen tarjoiluhenkilökunta peruuttaa polvillaan? Tämän halusi tietää kiinalaisen delegaation edustaja suunnitellessaan Kiinan presidentin vierailua Suomessa 1980-luvulla. Kysymys palautui lehtorikollegani mieleen, kun keskustelimme kulttuurieroista palvelualalla. Kuulemma lopputulos oli se, että tarjoiluhenkilökunta tuli Kiinasta hoitamaan tarjoilun vaadittavalla tavalla.

Sekä asiakkaat että henkilökunta ovat yhä enemmän kansainvälisiä, erilaiset kulttuuritaustat sekä erilainen koulutustausta tuovat haastetta työskentelyyn ja asiakaspalveluun. Hospitality-alalla menestymisen edellytys on kouluttaa opiskelijoita kansainvälistyvään työelämään. Teoriaopiskelun lisäksi tarvitaan ammatillista käytännön harjoittelua. Esimiestehtäviin edetään hotelli-, ravintola- ja matkailualalla ruohonjuuritason kautta. Esimiehenkin on siis hallittava kansainvälistyvän alan perusasiat.

Kuinka opiskelijoita sitten voidaan tukea kansainvälistyvällä hospitality-alalla?

Työharjoitteluyhteistyön määrä jatkuvassa kasvussa

Suomalaisilla on hyvä maine kansainvälisesti, joten eri hotelliketjut tarjoavat runsaasti sekä harjoittelumahdollisuuksia että oman ketjun jatkokoulutusmahdollisuuksia. Kansainvälisen harjoitteluyhteistyön määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Haaga-Heliassa Hospitality, Tourism and Experience Management (hotem) -restonomikoulutusohjelmaan sisältyy 30 opintopistettä työharjoittelua. Harjoittelupaikat voivat olla erilaisia majoitusliikkeitä, matkailuun liittyviä työpaikkoja, tapahtumajärjestämistä tai ravintola-alaan liittyviä tehtäviä. Opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä hyvin laaja-alaisesti, hänen omat ammatilliset tavoitteet huomioiden.

Harjoittelu on monelle opiskelijalle hyvä reitti kansainvälistymiseen. Esimerkiksi Haaga-Helian restonomiopiskelija Saara Törhönen aloitti oman harjoittelunsa Marriott-ketjussa ja harjoittelun päättyessä hänelle tarjottiin töitä. Saaralle työskentelyn jatkaminen mahdollistui ns. opinnollistamisen kautta. Hän suorittaa jäljellä olevia opintoja soveltaen teoriaa käytäntöön ja tehden hotelliketjulle kurssitehtävät sovitulla ja ohjatulla tavalla. Saara kommentoi harjoitteluaan seuraavasti:

”Virallisen työpaikan saaminen tarkoitti, että joutuisin joko lykkäämään valmistumista Haaga-Heliasta tai sitten suorittamaan viimeiset opintoni etänä. Koska en ollut varma palaanko Suomeen tämän vuoden sopimuksen jälkeen, päätin, että minun olisi fiksuinta suorittaa loput opinnoistani etänä. Tällä hetkellä se on juuri mitä teen. Opinnot sujuvat hyvin ja samoin työt. Olen tyytyväinen päätökseeni ja kiitollinen, että työt ja opinnot mahdollistavat tämänlaisen elämäntavan.

Sen olen kyllä elämässä huomannut, että mikään ei koskaan mene täysin suunnitelmien mukaan. Tavoitteenani on pitkään ollut työskennellä viiden tähden hotellissa mutta, jos minulle olisi kerrottu vuosi sitten, että tekisin sitä juuri nyt ja vieläpä Amsterdamissa, en ikimaailmana sitä uskoisi.”

Maailmalla liikkuminen avartaa ja opettaa

Opinto-ohjauksen yhteydessä keskustelu opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmista johtaa usein keskusteluun kansainvälistymisestä. Hospitality-alan työpaikat tarjoavat siihen erinomaisen mahdollisuuden. Toki toisinaan on myös kannustettava ja rohkaistava opiskelijoita hakemaan harjoittelupaikkoja ulkomailla; niitä tuetaan myös taloudellisesti. Haaga-Heliassa kansainvälistymistä auttavat myös laajat kansainväliset verkostot ja yhteistyökumppanit, jotka tuntevat koulutuksen tavoitteet.

Maailmalla liikkuminen avartaa näkemyksiä ja avaa ovia uusille ammatillisille mahdollisuuksille. Toki aina toivomme, että opiskelijat palaavat kehittämään palveluelinkeinoa koti-Suomeen tuoden mukanaan kansainvälisiä tuulahduksia unohtamatta kuitenkaan omaa palvelukulttuuriamme.

---

Kirjoittaja Taina Pallonen on elämys- ja hyvinvointitalouden lehtori Haaga-Heliassa.