Hyvin toimivan tiimin tunnusmerkeiksi voimme helposti hyväksyä esimerkiksi tasa-arvoisen kohtelun tiimiläisten välillä, oikeudenmukaisen työnjaon, kaikkien työpanoksen arvostamisen, sitoutuneisuuden yhdessä sovittuihin asioihin ja helppouden nostaa vaikeitakin asioita esiin.

Näiden ja vastaavien asioiden ilmenemistä tiimien vuorovaikutuksessa tutkimme tiimien psykologisen ja emotionaalisen turvallisuuden edistämiseen keskittyvässä TIITU-hankkeessa.

Tutkimukseen osallistuu neljä 5-8 työntekijän tiimiä kasvatus- ja koulutusalan sekä sosiaali- ja terveysalan työyhteisöistä. Tutkimusmenetelmänä meillä on muun muassa biometrinen mittaus, jossa tiimien kommunikaatiota tutkitaan tekoälyyn pohjautuvalla algoritmilla. Sen avulla me tunnistamme ihmisten oletettuja tunnereaktioita kasvojen liikkeistä videokuvassa.

Tiimien vuorovaikutuksen monista ulottuvuuksista kiinnitimme huomiota myös esihenkilön rooliin psykologisen ja emotionaalisen turvallisuuden edistämisessä.

Esihenkilö tiimin jäsenenä psykologista turvallisuutta tukemassa

Oman toiminnan tiedostaminen ei ole aina helppoa. Tiimissä on useita toimijoita ja siten myös useita havainnoitsijoita. Tätä laajennettua huomiokykyä toimiva tiimi käyttää hyödyksi. Tiimi voi toimia osittain myös ilman esihenkilöä.

Organisaatiosta ja sen tehtävistä riippuen voi olla ratkaisuja, joissa esihenkilö johtaa tiimiä tehden samoja tai ainakin osin samoja tehtäviä. Esihenkilö on silloin joka tapauksessa hieman eri asemassa suhteessa kokonaisuuteen. Esihenkilön näkökulma on laajempi ja enemmän organisaatiota edustava. Esihenkilö on aina väistämättä erilaisessa asemassa.

Psykologisesti turvallisessa tiimissä voidaan ottaa yhä vaikeampia asioita esille. Esihenkilön on huolehdittava siitä, että niin sanottu ”turvallisuuden tasapaino” koetaan sopivana. Toisaalta esihenkilö voi olla yksinäinen roolissaan, sillä hän ei voi purkautua kaikista asioista tiimissä. Tutkimuksessa huomasimme, että erillinen esihenkilön sparraus- ja keskustelutuokio oli esihenkilöille tarpeellinen ja mieluisa.

Selkeämmässä esihenkilöroolissa yhdistyy asioiden ja ihmisten johtaminen

Tutkimuksessa mukana olleissa tiimeissä esihenkilöiden rooli suhteessa tiimin jäsenten tehtäviin on vaihdellut tiimin jäsenyydestä samoine tehtävineen selkeään esihenkilörooliin, joissa tehtävät ovat kokonaan erilaiset.

Selkeämpi esihenkilörooli näkyi jonkin verran asiakeskeisyyden lisääntymisessä. Asiakeskeisyys oli kokonaisuudessaan suhteessa tunteiden ilmenemiseen myönteinen asia. Negatiiviset tunnereaktiot liittyivät aina asioihin, eivät esimerkiksi siihen kuka asiat sanoi. Tasa-arvoisuus näyttäytyi kauttaaltaan hyvänä sekä osallistujien että meidän tutkijoiden mielestä.

Esihenkilöiden voimakkaammassa sitoutumisessa kokouksen kulkuun näkyi eroa muihin. Tämä kertonee siitä, että he tuntevat vastuuta kokouksen kulusta. Seurauksena saattaa olla liiallistakin asiakeskeisyyttä, jolloin esimerkiksi tasapuolisuus puheenvuoroissa voi unohtua. Tässä kohdin yhdistyvätkin asioiden ja ihmisten johtaminen. Asiaan keskittyessä voi jäädä huomaamatta, mitä ympärillä tapahtuu.

Esihenkilön kannattaa pyrkiä osallisuutta tukevaan dialogiin

Tässä vaiheessa tutkimustamme näyttää siltä, että kokous, joka on taitavasti rakennettu yhdistelmä selkeitä rakenteita ja välitöntä, hyväksyvää vuorovaikutusta, edistää psykologisen ja emotionaalisen turvallisuuden kehittymistä. Sellainen kokous on myös organisaation tehtävän ja tavoitteiden näkökulmasta onnistunut.

Pienetkin hyväksyvät ja kannustavat eleet, kuten nyökkäykset voivat merkitä paljon ja luoda kaikille tunteen, että heitä kuunnellaan ja he ovat hyväksyttyjä osana tiimiä. Pienilläkin ns. mikrotason ilmiöillä on siis merkitystä psykologisen ja emotionaalisen turvallisuuden kehittymisen kannalta. Ihanteellista olisi, että kaikki tiimiläiset kantavat tästä vastuuta. Muodolliset kokouskäytännöt saattavat johtaa vastuun jättämiseen esihenkilölle.

Tätä luonnehdintaa tukevat esimerkiksi seuraavat löydökset. Yleinen ilmiö on, että sitoutumisen aste laskee, kun puheenvuorot pitenevät. Mitä enemmän kokouksessa on kaikkien osallisuutta tukevaa dialogia, sitä korkeampaa sitoutumista kokouksen osallistujilta biometrinen mittaus osoittaa. Asioiden käsitteleminen yhteisinä tietyille henkilöille osoitettujen vastuiden sijaan näyttää myös edistävän sitoutuneisuutta keskusteluun.

Esihenkilö voi johtamisellaan vaikuttaa osallisuuden kokemukseen ja tiimin dialogitaitojen kehittyessä myös vastuut alkavat jakaantua tasaisemmin.

Kuva: www.shutterstock.com