Siirry sisältöön
Työelämä
Tavoitteena sujuva suomen kielen taito

Puhuimme edistyneiden alkeisopiskelijoiden suomen kurssilla heidän kielenoppimisestaan ja oppimistavoitteistaan. Keskustelussa korostui suomen osaamisen tärkeys arkielämässä ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta.

Kirjoittajat:

Anna-Reetta Kokkonen

lehtori, kielet ja kansainvälisyys
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 30.10.2023

Keskustelimme pienryhmissä Finnish Language and Culture 3 -opintojaksolla suomen kielen taidosta ja tavoitteista. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijamme ilmaisivat tavoitteekseen saavuttaa suomen kielessä taso, jolla kommunikointi natiivipuhujien kanssa onnistuisi vaivatta.

Kielen osaaminen helpottaa arkielämää

Aluksi opiskelijat puhuivat siitä, miksi he opiskelevat suomea ja miksi suomen opiskeleminen on tärkeää. Vain kaksi opiskelijaa mainitsi suomen opiskelemisen syyksi sen, että suomen kurssit ovat pakollinen osa heidän tutkintoaan.

Opiskelijat pitivät suomen opiskelemista tärkeänä, koska he asuvat ja opiskelevat Suomessa. Maan pääkielen hallitseminen on olennaista sekä työ- että yksityiselämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa, kuten kahdessa ryhmässä todettiin. 

[We want to improve] our Finnish skills for the future – professionally and personally.  Full-time living/studying in Finland.

Opiskelijoiden mielestä kielen osaaminen helpottaa arkielämää ja sisäänpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuorovaikutus suomalaisten kanssa helpottuu. Työelämän kielitaitoon liittyen eräs opiskelija mainitsi, että hän ei IT-alan työtehtävissään tarvitse lainkaan suomea vaan pärjää englannilla. Siitä huolimatta opiskelija piti suomen oppimista tärkeänä, koska suomea tarvitsee Suomessa kaikkialla muualla.

Opiskelijoilla tuntuikin olevan varsin realistinen käsitys suomen kielen tarpeellisuudesta. Vaikka pääkaupunkiseudulla tai joillain aloilla saattaa tulla toimeen pelkällä englannilla, on täyden integroitumisen edellytys yleensä myös sujuva suomen (tai ruotsin) kielen taito.

Pyrkimys sujuvaan kielitaitoon

Seuraavaksi opiskelijat keskustelivat siitä, millaista suomen kielen taitoa he tavoittelevat. Osa opiskelijoista mainitsi suoraan eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot B1–B2, joilla selviytyy työelämässä ja pärjää säännöllisessä vuorovaikutuksessa syntyperäisten puhujien kanssa. Muut opiskelijat kuvailivat samaa tasoa.

Enough to be able to understand and use Finnish freely in everyday life.

Oli myös opiskelijoita, joiden tavoitteet liittyivät työelämän osaamiseen ja olivat vielä korkeammalla. 

Level good enough to do sales in Finnish. 

Opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että kielitaidon tulisi olla sujuva, ja monet toivoivat saavuttavansa suomen kielessä saman tason kuin englannissa. Opiskelijoilla on itsellään ilmeisen selkeä kuva siitä, että nykyisen tasoinen kielitaito ei vielä riitä esimerkiksi työtehtävistä suoriutumiseen suomeksi. Kaikki opiskelijat aikoivatkin jatkaa suomen opintojaan tutkintonsa pakollisten kurssien jälkeen.

Suomea tarvitaan sekä työssä että arjessa

Opiskelijat pohtivat lopuksi sitä, missä he tarvitsevat suomea tulevaisuudessa. Suurin osa uskoi tarvitsevansa suomea työelämässä mutta myös arjessa. 

Everyday life. Career. Work.

Tulevaisuudessa opiskelijat haluaisivat työskennellä Suomessa tai muualla Euroopassa. Suurin osa kertoi kuitenkin haluavansa työskennellä nimenomaan Suomessa, jos työpaikka vain löytyisi. 

Työllistymistä edistää kielitaidon järjestelmällinen ja tavoitteellinen kehittäminen, sillä työllistymisen este on usein juuri puutteellinen kielitaito (mm. Välimäki ym. 2023). Vajavainen kielitaito huoletti opiskelijoita jonkin verran, ja he miettivät, voivatko koskaan oppia suomea sujuvasti.

Tällaisissa pohdinnoissa korostuu opettajan rooli. Opettajan on tärkeää muistuttaa opiskelijoille, että kielen oppiminen on aina pitkä prosessi. Kieltä kuitenkin opitaan koko ajan, ja matkan varrella myös puutteellinen kielitaito auttaa. Natiivipuhujat todennäköisesti ymmärtävät kielenoppijan viestin, vaikka kieli ei olisikaan virheetöntä. 

Lähteet

Välimäki, M., Pitkänen, V., Niemi, M.K. & Veijola, R. 2023. Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet. Kansainvälisten osaajien Suomi-tutkimushankkeen loppuraportti.