Siirry sisältöön
Työelämä
Oppeja Delfoi-paneelista sisäisen kehittämisen menetelmänä

Osana Tulevaisuusagentti-koulutustaan kirjoittajat suorittivat kehittämistehtävän, jossa Delfoi-menetelmää hyödyntäen herätettiin kompleksisuusosaamiseen liittyvä keskustelu Haaga-Heliassa.

Kirjoittajat:

Maria Haukka

lehtori, HR ja johtaminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Teemu Ruohonen

lehtori, digitaaliset palvelut
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 21.04.2023

Osallistuimme loppuvuodesta 2022 Tulevaisuusagentti-koulutukseen, jonka tavoitteena oli kehittää osaamista työyhteisön tulevaisuuskestävyyden vahvistamiseen. Koulutukseen sisältyi myös pienimuotoisen kehittämistehtävän toteuttaminen. Tehtävä lähtikin ripeästi liikkeelle.

Kiinnostuimme molemmat kompleksisuusosaamisesta ja sen kehittämisestä. Lisäksi halusimme kokeilla Delfoi-menetelmää ja oppia siitä käytännössä. Halusimme selvittää, miten anonyymi näkemyksellisten osaajien paneeli voisi toimia Haaga-Helian sisäisen kehittämisen menetelmänä. 

Kutsuimme paneeliin yli 20 osaajaa, jotka toimivat otantana organisaatiomme kaikista toiminnoista ja tehtävänkuvista. Kutsu paneeliin tuli heistä useimmille pyytämättä ja yllättäen. Useimmat kuitenkin siihen lähtivät mukaan.  

Toteutus eteni suunnitelman mukaan. Paneeliin sisältyi kaksi keskustelukierrosta. Ensimmäisen kierroksen keskustelusta koostimme teemat toiselle kierrokselle. Toisen kierroksen tuloksia olemmekin julkaisseet täällä eSignalsissa. Ennakkosuunnitelmista poiketen toteutimme lopuksi Webropol-kyselyn paneelin tulosten eteenpäin viemiseksi. Paneelin tulos nimittäin oli, että työstämiämme aiheita kannattaisi jatkaa.  

Mitä opimme itse Delfoista? 

Voinee sanoa, että kokeilun suhteellisen pieni laajuus huomioiden opimme kokeilustamme paljon. Käytimme melko runsaasti aikaa menetelmään perehtymiseen, minkä lisäksi saimme siihen hyvää sparrausta yhdeltä kouluttajistamme. Viime kädessä kuitenkin työ tekijäänsä opettaa.  

Delfoissa keskustelu rakentuu erilaisten väitelauseiden tai teesien pohjalta. Rakensimme selvittämisen alla olevat kysymykset sen mukaisesti. Emme siis kysyneet panelisteilta, mitä he ajattelevat jostain asiasta, vaan esitimme väitteen. Panelistit arvioivat liukukytkimellä, kuinka paljon olivat väitteen kanssa samaa tai eri mieltä. Tämän lisäksi väitteeseen liittyi kommenttikenttä perusteluita varten.  

Opimme väitelauseiden ja keskustelunavausten muotoilusta sen, että mitä provokatiivisempi väite on, sitä enemmän se kirvoittaa kommentteja. Toinen oppi oli, että väitteiden kannatti olla sellaisia, joista voi olla montaa eri mieltä. Sellaisia väitteitä ei edes kannata esittää, josta kaikki ovat yleensä samaa mieltä.  

Delfoi on strukturoitua keskustelua, jossa jatkuvasti arvioidaan esitettyjen väitteiden ja niitä kommentoivien argumenttien pätevyyttä. Ensimmäisen kierroksen vastausten läpikäyminen, analysointi ja koostaminen alkoikin hiljalleen avata ovia Delfoin maailmaan. Vasta sitten ymmärsimme, mitä menetelmällä haettiin ja miten tavoitteeseen olisi mahdollista päästä.  

Toisen kierroksen väitteet napakoituivat ja kirkastuivat ensimmäisestä kierroksesta. Väitteiden tavoitteet olivat meille selkeämmät, ja osasimme väitteiden tarkemmalla muotoiluilla luoda mahdollisuuksia erilaisille kommenteille. Saimme toisella kierroksella panelisteilta entistä tuhdimpaa informaatiota.  

Näkemystä on, kunhan osaajat saadaan yhteen ja keskustelemaan 

Meille ei ollut yllätys, että organisaatiostamme löytyy näkemyksellisiä osaajia. Hieman tosin yllätyimme siitä, miten monella osallistujalla oli kompleksisuudesta niinkin syvällistä näkemystä jaettavanaan. Kompleksisuus on kuitenkin teema, josta ei juuri lounaspöydissä keskustella. Orgaanista osaamisen jakamista aiheesta ei selvästikään perusarjessa paljon tapahdu. 

Osallistujien sitoutuminen paneeliin on yksi Delfoin onnistumisen edellytys. Paneelimme ajoittui kiireelliseen vuodenaikaan, mikä osaltaan lienee vaikuttanut osallistumisaktiivisuuteen. Paneelin sisältö ei myöskään ollut erityisen helppo. Vaatii aikaa keskittyä paneelin teemoihin, pohtia omia kantoja ja muotoilla kommentteja. Paneutuminen on haasteena monissa verkkokyselyissä. Yritimme muistuttaa keskusteluun osallistumista, mutta aktivointi olisi kenties voinut olla vieläkin rikkaampaa ja osallistumiseen inspiroivampaa. Delfoihin voi myös kuulua paneelin lopussa kasvokkain tapahtuva työskentely, mitä emme tehneet. Silläkin voi olla osallistumisaktiivisuutta ruokkiva vaikutus. 

Kokeilimme myös paneelissa meille ennestään tuntematonta eDelphi-alustaa. Työkalu osoittautui käyttöliittymältään hieman vanhahtavaksi, mutta mahdollisti paneelin käytännön pyörittämisen. Ajanmukaiset sähköiset työkalut luonnollisesti ovat oleellisia sujuvalle verkkotyöskentelylle. 

Tämä ei jää tähän 

Vaikka kaikkia kutsuttuja ei saatukaan aktivoitua mukaan, porukka, joka paneeliin sitoutui, korosti käydyn keskustelun tärkeyttä. He katsoivat, että aihe oli oikea ja merkityksellinen. Lopulta kuusi panelistia jätti yhteystietonsa ja kertoi haluavansa jatkaa kompleksisuusosaamisen kehittämisen työstämistä Haaga-Heliassa. Kutsut jatkokeskusteluun on jo lähetetty. 

Meille Delfoi-paneelista jäi hyvä kokemus. Delfoihin kuuluva anonyymiys toimi ja antoi vastaajille liikkumavaraa keskusteluun osallistumiseen. Tehtävänimikkeet tai henkilösuhteet eivät vaikuttaneet mielipiteiden esittämiseen. Kommenttikierrokset syvenivät kerta kerralta ja ehkä kolmannella kierroksella olisimme pystyneet argumentointia edelleen monipuolistamaan. Osallistujien ajankäytön vuoksi emme kuitenkaan halunneet sitä enää tehdä.  

Kokeilumme sai kompleksisuusuuteen ja kompleksisuusosaamiseen liittyvän keskustelun heräämään Haaga-Heliassa. Tästä on hyvä jatkaa.  

Kuva: www.shutterstock.com