Siirry sisältöön
Työelämä
Diili – mitä on hyvä tietää ryhmädynamiikasta?

Bisnesohjelmana Diili on pitkälti tiimiohjelma, ainakin näin ryhmien vuorovaikutuksen tutkijan silmin katsottuna. Onhan siinä keskiössä tiimien dynamiikka ja toiminta.

Kirjoittajat:

Eevastiina Gjerstad

senior researcher, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 16.06.2022

”Tämä on Diili”, sanottiin Nelosella koko kevään pyörineen Diili-ohjelman aloitusinsertissä. Yhtä hyvin siinä olisi voitu sanoa ”Tämä on tiimi”, sillä bisnesohjelmana Diili on samalla pitkälti myös tiimiohjelma. Onhan siinä keskiössä tiimien dynamiikka ja toiminta.

Ryhmien vuorovaikutuksen tutkijana olenkin tarkastellut Diiliä nimenomaan tästä näkökulmasta.

Tiimityön teoriat ja todellisuus eivät aina kohtaa

Kun Diili taannoin huipentui finaaliin, voimme nyt miettiä mitä tärkeää olemme voineet oppia siitä ryhmädynamiikan näkökulmasta. Itse asiassa koko ohjelman asetelma on haastava: kilpailun tehtävät tehtiin lähes kokonaan tiimeissä, mutta lopulta arvioitiin ja pudotettiin yksilöitä.

Teoriassa tiimin toiminta saatetaan nähdä selkeänä ja helppona, mikäli vain peruspalikat ovat kasassa. Peruspalikat kuten yhteinen tehtävä ja visio on selvillä, resursseja on riittävästi, kaikki pääsevät tasa-arvoisesti mukaan ja tiimissä koetaan psykologista turvallisuutta. Todellisuudessa tiimin toiminta on usein kaoottista, sekavaa ja täynnä katkoksia kommunikaatiossa, strategiassa ja tehtävän toteuttamisessa. Tästä saatiin maistiaisia Diilin jaksoissakin.

Tiimin vuorovaikutusta voidaan kehittää

Kommunikaation haastavuus on kaksiteräinen miekka. Joissakin jaksoissa nähdään mikromanageerausta, toisissa nimellistä johtamista, valtatyhjiötä tai roolien jakamattomuutta. Tiimiläiset kokevat mahtavaa tsemppausta ja yhteen hiileen puhaltamista, mutta myös mitätöimistä, päälle puhumista ja sivuuttamista toisten tiimiläisten taholta.

Puheajan jakautuminen eli arkikielisesti se, että kaikki pääsevät ääneen on tutkimusten mukaan todella tärkeää (esim. Pentland 2012). Toinen finaaliin päässyt kilpailija sai pyyhkeitä siitä, että jakoi yksinvaltiaan tavoin tehtäviä. Hän huomasi itsekin sortuneensa pitkiin monologeihin ja töykeään käytökseen. Seuraavissa jaksoissa hän olikin skarpannut ja parantanut vuorovaikutustaan. Tämä on tiimitoiminnassa huomionarvoista: tiimin toimintaa ja vuorovaikutusta voidaan tietoisesti parantaa!

Onnistunut tiimityö fokusoituu sekä tehtävään että ilmapiiriin

Diilissä oman haasteensa loi myös ulkopuolisten toimijoiden mukana olo. Esimerkiksi ensimmäisessä tehtävässä neuvonantajat teroittivat kilpailijoille laivan henkilökunnan hyödyntämisen tärkeyttä risteilyn suunnittelussa, mutta kilpailijat tekivät silti lähes kaiken itse.

Joissakin kohdissa sinänsä hyvä me-henki kääntyi itseään vastaan, kun unohdettiin tehtävän toteuttaminen esimerkiksi hengaamalla vain tiimiläisten tai omien kavereiden kesken tapahtumassa. Ideana ei ollut tiimin oma bailaus vaan festaripromotunnelman luominen vieraille.

Neuvonantaja-Toni kiteytti tämän loistavasti: ”Jos mulla olisi Janna laulamassa, yrittäisin saada ihmisiä sisään enkä laulaa itse.”

Diilin kilpailutehtävät on rakennettu niin, että aikapaine on hirmuinen. Sen seurauksena aikataulut pettävät, logistiikka pettää, kylmäketjun säilyminen jää epäselväksi, luvataan asiakkaille liikoja ja tiuskitaan tiimiläisille. Kilpailijat huomaavat, että alussa on tehtävä yhteinen suunnitelma ja strategia, muuten tehtävä hajoaa ja epäonnistuu.

Onnistuakseen tiimien vaikeana tehtävänä onkin usein suuntautua yhtä aikaa tehtävään ja ilmapiiriin (Horila 2018).

Lähteet:

  • Horila, T. 2018. Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä. Jyväskylä Studies in Humanities 344. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
  • Pentland, A. 2012. The New Science of Building Great Teams, s.1–11. Harvard Business Review April 2012.