Siirry sisältöön
Työelämä
AMK-työharjoittelijan palkkaaminen: Näin teet prosessista sujuvan ja onnistuneen

Kirjoitus tarjoaa vinkit, joilla työharjoittelijan palkkaaminen sujuu mutkattomasti.

Kirjoittajat:

Jenni Brisk

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 25.03.2025

Työharjoittelijan palkkaaminen on loistava tapa tuoda uusia näkökulmia työyhteisöön ja tarjota opiskelijalle arvokasta käytännön kokemusta. Se on myös vastuullinen valinta, sillä jokainen toimiala tarvitsee tulevaisuudessa osaajia – ja harjoittelu on paras keino kasvattaa alalle uusia kykyjä.

Mutta mitä kannattaa ottaa huomioon, kun palkkaa korkeakouluopiskelijan työharjoitteluun? Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla prosessi sujuu mutkattomasti ja on mielekäs niin yritykselle kuin harjoittelijalle.

1. Määrittele selkeästi rooli ja odotukset

Ennen kuin ilmoitat työharjoittelupaikasta, mieti mitä odotat harjoittelijalta. Pohtia kannattaa seuraavia asioita: mikä on harjoittelijan rooli tiimissä, mitä tehtäviä hän tulee tekemään ja onko kyseessä projektityö, avustavat tehtävät vai strategisiin prosesseihin osallistuminen.

Selkeästi määritelty rooli auttaa sekä harjoittelijan perehdyttämisessä, että molempien osapuolten odotusten täyttämisessä. Harjoittelija ei ole vain lisäkäsi, vaan ennen kaikkea oppija, joka haluaa kehittää osaamistaan. Määrittele siksi tavoitteet oppimiselle, jotta tekeminen tukee harjoittelijan kehittymistä ja auttaa häntä saamaan työstä mahdollisimman paljon irti.

2. Perehdytys – enemmän kuin byrokratiaa

Hyvä perehdytys on avain onnistuneeseen harjoitteluun. Harjoittelijalle kannattaa nimetä ohjaaja, joka auttaa alkuun ja varmistaa harjoittelujakson sujuvuuden. Ohjaajan ei kannata pelätä, että harjoittelija kuormittaa häntä liikaa – AMK-harjoittelijat ovat usein oma-aloitteisia, ja kouluprojektit ovat jo opettaneet heille käytännön tekemistä.

Perehdytyksen ei tulisi olla vain työvälineiden esittelyä ja sääntöjen läpikäyntiä, vaan aidosti työpaikan kulttuuriin, tiimiin ja käytäntöihin tutustumista. Varaa aikaa harjoittelijan ensimmäisiin päiviin ja auta häntä löytämään paikkansa työyhteisössä. Kannattaa myös erotella, mitä tehtäviä hän voi aloittaa heti ja mitä monimutkaisempia tehtäviä voi ottaa haltuun myöhemmin.

3. Avoimuus ja viestintä – onnistumisen avaimet

Avoin ja rehellinen viestintä on tärkeää kaikessa työssä, mutta erityisen tärkeää se on työharjoittelussa. Koska opiskelija on vielä työelämän alkutaipaleella, hän ei välttämättä tunne työpaikan käytäntöjä tai osaa kysyä kaikkea tarvittavaa.

Yhteistyö sujuu paremmin, kun odotukset käydään avoimesti läpi alusta alkaen. Myös virheiden käsittelyssä avoimuus on tärkeää, virheet ovat oppimisen kannalta arvokkaita, ja ne tarjoavat hyvän tilaisuuden keskustella ja kehittyä yhdessä. Muista antaa säännöllisesti palautetta, sekä kehittävää että kannustavaa – ei vain silloin, kun jokin menee pieleen, vaan myös onnistumisista.

4. Anna vastuuta, mutta tarjoa tukea

Harjoittelija haluaa tuntea, että hänen työnsä on merkityksellistä. Tämä ei tarkoita, että heität heti hänen vastuulleen suuria projekteja, vaan anna oppijalle mahdollisuus osallistua tehtäviin, jotka haastavat heitä ja opettavat uutta.

Tärkeintä on löytää tasapaino: sopivasti vastuuta, mutta riittävästi tukea. Kun harjoittelija tuntee, että hänellä on mahdollisuus onnistua eikä hän jää yksin haasteiden kanssa, hänen motivaationsa kasvaa.

5. Harjoittelija on myös yritykselle oppimismahdollisuus

Harjoittelijan palkkaaminen ei ole vain tapa auttaa opiskelijaa, vaan se voi myös tuoda yritykselle arvokasta uutta näkökulmaa. Nuoret opiskelijat tuovat mukanaan uusia ideoita ja tuoreita tapoja tarkastella asioita.

Kannattaa hyödyntää tämä mahdollisuus ja kysyä harjoittelijalta, miten hän kokee työympäristön, tehtävät ja tiimin. Harjoittelija voi auttaa kehittämään yrityksen toimintatapoja ja tuoda esiin asioita, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Samalla työharjoittelijan ohjaaminen kehittää myös omaa johtamis- ja vuorovaikutustaitoa. Siksi kannattaa suhtautua harjoittelijoihin mahtavana mahdollisuutena, ei yritystä rasittavana taakkana.

6. Muista palkka ja työehdot

Vaikka harjoittelu on opiskelijan opintoihin kuuluva osa, myös palkkaus on tärkeä huomioida. Reilu korvaus työstä kertoo, että harjoittelijaa arvostetaan. Kelan minimisuositus on 1 399 €/kk, mutta kannattaa harkita, mikä on oikeudenmukainen palkka harjoittelijan työpanokseen ja osaamistasoon nähden.

Palkan lisäksi etuudet, kuten lounasetu, etätyömahdollisuus tai joustavat työajat, voivat tehdä työpaikasta houkuttelevamman. Kun harjoittelija tuntee, että häntä arvostetaan, hänellä on suurempi motivaatio tehdä työnsä hyvin.

Työharjoittelijan palkkaaminen tuo työyhteisöön takuulla uutta energiaa ja tarjoaa opiskelijalle arvokasta käytännön kokemusta. Työharjoittelupaikkoja tarvitaan, jotta AMK-opiskelijat voivat valmistua ja pääsevät työelämään. Perehdy AMK-harjoitteluun tarkemmin Haaga-Helian rekrytointisivuilla, tai lataa yrityksille koostettu Työharjoitteluopas. Siitä löydät tietoa muun muassa erilaisista työharjoittelumalleista ja yhteystietoja harjoittelijoiden löytämiseen.

Kirjoittaja on käyttänyt tekoälyä tämän tekstin oikolukua varten.

Kuva: Haaga-Helia