Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöissä kehitetään voimakkaasti yritysten toimintaa

Ammattikorkeakoulujen ylemmissä tutkinnoissa tehdään opinnäytetyö, joka on työmäärältään verrattavissa yliopistoissa tehtäviin pro gradu -tutkielmiin. Usein ne tehdään yrityksessä ja yritykselle, eli niissä ratkotaan jonkin yrityksen ajankohtaisia haasteita ja kehitetään sen toimintaa. Parhaimmillaan niiden hyöty yritykselle on välitön ja vaikuttava.

Kirjoittajat:

Heidi Rajamäki-Partanen

yliopettaja, Master-tutkinnot, strategiatyö organisaatioissa

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tuomas Igoni

kiinteistöpäällikkö
Senaatti-kiinteistöt

Juha Olava

yliopettaja, Master-tutkinnot, strategiatyö organisaatioissa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 12.04.2024

Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa laaditaan vuosittain noin 350 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä. Niiden ehdoton enemmistö keskittyy toimeksiantajayrityksen käytännön ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi strategisen johtamisen opiskelijat kehittävät opinnäytteissään liiketoiminnan prosesseja, rakentavat liiketoimintamalleja ja laativat suunnitelmia strategian uudistamiseksi..

Yksi opinnäytetyö vastaa keskimäärin 810 tunnin työpanosta eli puhutaan yli 280 000 työtunnin vuosittaisesta tutkimus- ja kehittämispanoksesta. Karkealla laskelmalla (työtunnit euroiksi muunnettuna) tämä on reilu 14 miljoonaa euroa. Opinnäytetöiden aikaansaama merkittävä kehittämispanos jää kuitenkin helposti näkymättömäksi.

Esimerkki: opiskelijan kehittämä rakennuskatsastusmalli tuo välitöntä lisäarvoa

Tuomas Igonin opinnäytetyö toimii mainiona esimerkkinä siitä, millainen vaikutus yksittäisellä Master-tason opinnäytetyöllä voi olla. Työ tehtiin Senaatti-konsernille, joka pitää huolta valtion kiinteistövarallisuudesta.

Senaatti-konsernilla on ollut käytössään ainutlaatuinen rakennuskatsastusmalli, jonka avulla arvioidaan rakennusten teknistä kuntoa. Opinnäytetyössä rakennuskatsastusmallia kehitetiin kattamaan paremmin eri teknisiä osa-alueita ja luotiin Senaatti-konsernin käyttöön räätälöity rakennusten teknisen kokonaiskuntoluokan laskentamalli. Kehittämistyön aikana mallia pilotoitiin viidessä kohteessa ja uuden kokonaiskuntoluokan laskentamallin toimivuutta testattiin lisäksi myös kahdessa muussa kohteessa.

Opinnäytetyön tuloksena aiemmin erillään olleet katsastusosuudet yhdistettiin yhdeksi rakennuskatsastuspohjaksi. Rakennuskatsastusmallin jokaisessa kehitysversiossa tehtiin selkeitä muutoksia ja katsastettavien rakenneosien määrää lisättiin. Luotu rakennuskatsastusmalli ja laskentamalli ovat heti opinnäytetyöprojektin päätyttyä käyttökelpoisia ja antavat välittömästi lisäarvoa ennen kaikkea kiinteistöpäälliköille ja muulle Senaatti-konsernin henkilöstölle.

Rakennusten teknisen kokonaiskuntoluokan laskentamallin avulla Senaatti-konsernin johto pystyy tekemään aiempaa paremmin tietoon perustuvia liiketoimintapäätöksiä. Kaiken tämän lisäksi opinnäytetyössä syntyi rakennuskatsastukselle laaja koulutuspaketti, jonka avulla uusi malli pystyttiin jalkauttamaan käytäntöön.

Master-opiskelijat ovat merkittävä voimavara tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Igonin saavutuksiin olisi tarvittu melkoisesti resursseja, jos kehittäminen olisi toteutettu kohdeyrityksen ulkopuolin voimin. Opinnäytetöissä merkittävä vahvuus on se, että tyypillisesti opiskelijat ovat töissä kehittämisen kohteena olevissa organisaatioissa ja tuntevat kontekstin jo valmiiksi. Ulkopuolisten konsulttien tai hanketyöntekijöiden olisi käytettävä ensin aikaa toimintaympäristöön tutustumiseen, eivätkä he silti pääsisi välttämättä ymmärryksessä samalle tasolle kuin organisaatiossa vuosia työskennellyt opinnäytetyöntekijä.

Tällä hetkellä Haaga-Heliassa pyritään etenemään voimakkaasti TKIO-toiminnassa. Tällä tarkoitetaan hanketoiminnan ja opetuksen onnistunutta integroimista. Parhaiten tämä onnistuu teettämällä hankkeissa Master-tason opinnäytetöitä. Tällä tavalla hyötyvät hankkeet, opiskelijat ja yritykset.