Validoinnilla tarkoitetaan eri konteksteissa kertyneen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja siihen liittyvää ohjausta sekä arviointia.

Monimuotoistuva työnkuva lisää osaamisvaatimuksia

Työelämä muuttuu nopeasti, ja ammatillisten opettajien on pysyttävä kehityksessä mukana sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulun sektoreilla. Oppiminen siirtyy yhä enemmän perinteisen luokkaopetuksen ulkopuolelle, ja aikuisten oppijoiden lisääntyminen ammatillisessa koulutuksessa johtaa tilanteisiin, joissa aiemmin hankittua osaamista on kyettävä validoimaan osana koulutusta aiempaa systemaattisemmin ja läpinäkyvämmin.

VALO-hankkeessa selvitimme, antaako nykyinen ammatillinen opettajankoulutus tuleville opettajille riittävät työkalut ja osaamisen näihin vaativiin tehtäviin. Pohjoismaisessa yhteistyössä oli jo aiemmin havaittu, että esimerkiksi työssä kertyvän osaamisen arviointi ja työssäoppimisen ohjaaminen ovat osa-alueita, jotka on huomioitu nykyisissä ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa vaihtelevassa määrin eri maissa ja oppilaitoksissa.

Tarkastelu kohdentui tutkimusosuudessa ainoastaan opetussuunnitelmiin, koska kyseessä oli Nordplus Adult -toiminnon kartoittava eli mapping-hanke. Kolmen maan opetussuunnitelmien analyysi toteutettiin kuuden tutkijan yhteistyönä, ja aineistoon sisältyivät kaikkien suomalaisten ammatillisen opettajankoulutusohjelmien opetussuunnitelmat mukaan lukien Åbo Akademin ruotsinkielinen ohjelma sekä otokset Ruotsin ja Tanskan vastaavista koulutuksista.

Tutkimus käynnistyi kansallisten ja pohjoismaisten säädösten ja suositusten analyysillä, jossa havaittiin vahva orientaatio ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiseen opettajankoulutuksessa. Sen toteutuminen vaihtelee kuitenkin opetussuunnitelmatasolla paljon, joten on syytä olettaa, että myös koulutuksen toteutuksissa on merkittäviäkin painopiste-eroja.

Opetussuunnitelmien täsmentämiselle selkeä tarve

Tarve opettajien validointiosaamiselle on koulutusta ohjaavien mekanismien tasolla tunnistettu kaikissa Pohjoismaissa, mutta varsinainen käsite ei esiinny opetussuunnitelmateksteissä kuin satunnaisesti. Vaikka suunnitelmissa korostuu arviointi- ja ohjausosaamisen kehittäminen, siihen ei pääsääntöisesti anneta juurikaan konkreettisia työkaluja esimerkiksi epävirallisen ja arkioppimisen konteksteissa.

Yhteinen, merkittävä havainto koko aineistosta on, että opettajaopiskelijan oma osaaminen tunnistetaan koulutuksessa, mutta se ei vielä anna riittävästi kompetensseja toteuttaa johdonmukaista validointia omien opiskelijoiden kanssa toimiessa.

Validointiin viitataan useimmiten epäsuorasti ja sen edellyttämää tietoperustaa ei avata opiskelijoille. Tällöin jää epäselväksi, mihin validointiosaamista tarvitaan ja millaisiin yhteyksiin se ammatillisen opettajan työssä liittyy. Käytännön validointiprosessien suunnittelu, toteuttaminen ja dokumentointi jäävät näin ollen oppilaitostasolle eli opettajan omassa työssä opittaviksi.

Opettajankoulutuksessa opintoja henkilökohtaistetaan paljon, jolloin osaamisen kehittyminen jää luottamuksellisten ohjauskeskustelujen yhteyksiin. Jatkotutkimuksessa olisikin tärkeää selvittää opiskelijoiden kokemuksia validointiosaamisen kehittymisestä esimerkiksi haastatteluin.

Tuloksista suosituksia jatkoon

Tutkimushankkeen vaikuttavuus kohdentuu ensisijaisesti ammatillista opettajankoulutusta tarjoavien oppilaitosten opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen toteuttamisesta vastaaviin tahoihin. Koulutukseen osallistuvat opettajat hyötyvät tuloksista myöhemmässä vaiheessa, jos tutkimusryhmän suositusten mukaisia kehittämistoimia toteutetaan opetussuunnitelmissa.

Hankkeen loppuraportissa suosittelemme, että opetussuunnitelmiin sisällytetään selkeästi validointiosaamisen kehittämisen osuus, jossa tukena on esimerkiksi pohjoismaisessa yhteistyössä suunnitellut työkalut, kuten Nordic Quality Compass.

Pohjoismainen tutkimusyhteistyö toteutui hankkeessa mielekkäällä tavalla. Hankkeen tuloksia esitelimme julkaisuissa ja konferensseissa, kuten NordYrk sekä NVL Biennale. Esitysten ja julkaisujen myötä myös tutkijayhteisö tuli tietoiseksi tavoitteista ja tuloksista, joten jatkotutkimuksen suunnittelu on seuraava vaihe. Se olisi mielekästä kiinnittää ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttamisen tasoon, jolloin siirryttäisiin opetussuunnitelmista käytännön kokemuksiin.

Vaikuttavuusblogi