Erilaisilla tutkimusaineiston keruu- ja analysointimenetelmillä saadaan irti tutkittavasta ilmiöstä eri asioita. Kvantitatiivisilla menetelmillä saadaan nopea poikkileikkauskuva tutkittavasta ilmiöstä, jos kysymyspatteristo on kattava ja aineisto on edustava. Osaava tutkija saa tilastoaineistosta irti analyysimenetelmillä tietoja esimerkiksi siitä, onko eri ryhmien välillä merkitseviä eroja tai korrelaatiota. Laadullisen aineiston keruu taas on usein aikavievää, mutta mahdollistaa tutkittavan ilmiön syvempien sävyvivahteiden löytämisen.

Toisiaan täydentävien tutkimusaineistojen kerääminen on erityisen perusteltua silloin, kun tutkittava ilmiö on uusi eikä sitä koskevaa aiempaa tutkimustietoa ole paljon. Kaikessa tutkimuksessa on tutkimuksen luotettavuuteen ja pätevyyteen liittyviä riskejä, mutta erityisesti silloin, kun aiempia valideja mittareita ei ole, monimenetelmäisyys lisää todennäköisyyttä saada ilmiöstä luotettavaa uutta tutkimustietoa. (Eskola & Suoranta 2014; KvantiMOTV 2008; Tuomi & Sarajärvi 2018.)

Minimalist Organisational Design -hanke (MODe) tutkii ja kehittää itseohjautuvia organisaatiota. Täysin itseohjautuvista organisaatioista on toistaiseksi vähän aikaisempaa tutkimustietoa. Tämän takia tutkimushanke suunniteltiin alun perin niin, että siinä kerätään ja analysoidaan tutkimusaineistoa eri menetelmin. Erilaiset aineistonkeruumenetelmät antoivat mahdollisuuden myös hyödyntää kerättyä aineistoa yritysten omassa kehittämistyössä. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Monimenetelmäisyys ja tutkimuksen ja kehityksen syklisyys MODe-hankkeessa

Hankkeen alussa toteutettiin kaikkien hankkeen Master Class -työskentelyyn osallistuvan yrityksen henkilöstön itseohjautuvuuden alkumittaus. Kyselylomakkeessa oli 41 kysymystä, jotka kuvasivat itseohjautuvuuden 12 eri dimensiota. Alkumittaukseen saatiin 415 vastausta. Vähiten itseohjautuvuus toteutui vaikutusmahdollisuuksissa palkitsemiseen ja eniten siinä, miten yksilöillä oli halua ja sisäistä motivaatiota itseohjautuvuuteen.

Alkumittaus tehtiin, jotta saatiin kuva siitä, missä kukin osallistuva yritys oli itseohjautuvuuden suhteen hankkeen alussa. Samoja kysymyksiä käytetään hankkeen päättyessä, jotta saadaan tietää, kulkivatko yritykset itseohjautuvuutta kohden, kuten heillä hanketta aloitettaessa oli tavoitteena. Mielenkiintoista on kevään 2021 loppumittauksen jälkeen nähdä, millaisia muutoksia osallistuvissa yrityksissä on tapahtunut hankkeen aikana.

MODe-hankkeessa on kerätty myös laajalti laadullista haastatteluaineistoa. Esimiesten haastatteluja on tehty 62 ja muiden työntekijöiden 52 kpl. Haastatteluissa kysyttiin johtamisesta, päätöksenteosta, vallasta ja vastuusta. Haastatteluja ovat tehneet hankkeen tutkijoiden lisäksi Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston graduopiskelijat. Laaja haastatteluaineisto antaa laajempien katsausten (esim. Salovaara & Vuori 2019) lisäksi mahdollisuuden tarkastella tiettyä itseohjautuvuuden näkökulmaa (esim. Vuori & Martela, painossa), tehdä yritysten välisiä vertailuja tai tutkia esimiesten ja työntekijöiden näkemysten eroja. 

Kvantitatiivista ja haastatteluaineistoa täydentää MODe-hankkeessa etnografian käyttäminen. Etnografialla pyritään tutkimuskohteen syvälliseen ymmärtämiseen ja kuvaamiseen. Etnografia perustuu havainnoimiseen ja edellyttää tutkijan läsnäoloa tutkimuskohteessa. 

MODe-hankkeessa käytettävä aineistonkeruu ja analysointimenetelmien paletti tuottaa itseohjautuvista organisaatioista erilaista ja toisiaan täydentävää tutkimustietoa. Menetelmien monipuolinen yhteiskäyttö tarkoittaa, että tutkimustiimissä on kollektiivisesti sekä yleistä että syvällistä osaamista eri tutkimusmenetelmistä, yhteissuunnittelua, aineiston käsittelyn koordinointia ja ennen kaikkea loputonta uteliaisuutta ymmärtää tutkittavan ilmiön, eli organisaatiotasoisen itseohjautuvuuden eri sävyjä.

Lähteet

Eskola, J. & Suoranta, J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Tampere.