Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Roima – Tekoälyratkaisujen kehittäminen vaatii myös sparrausta

Kirjoittajat:

Merja Alanko-Turunen

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Marjo Ruuti

Laurea-ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 09.03.2022

Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelman tavoitteena on tekoälyn käyttöönoton vauhdittaminen Suomessa. Yksi keskeisistä toimenpiteistä on hyödyntää jo saatuja oppeja tekoälykiihdyttämöistä sekä laajentaa ja kehittää niiden toimintaa. Mittavat strategiset sijoitukset tekoälyyn ja TKI-investoinnit osaamiseen vahvistavat tavoitteen toteutumista.

Digitalisaatio mahdollistaa yrityksen huomattavan kasvun ja on sen edellytys. Kuten tekoäly 4.0 -ohjelman väliraportissa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 20) todetaan: ”Mitä digitaalisesti kyvykkäämpi yritys on, sitä todennäköisemmin se kasvaa.”

Roima Intelligence Oy:llä on laaja näkemys kehitysprojekteista ja kyky toteuttaa älykkäitä tehdasratkaisuja, tuotteen elinkaaren hallintaa, toiminnanohjausta ja ratkaisuja tilaus-toimitusketjun eri tarpeisiin. Roima pyrkii parantamaan asiakkaidensa tuotantoa innovatiivisten automaatioratkaisujen, digitalisaation oivaltavan hyödyntämisen ja jatkuvan parantamisen keinoin.

Resurssitehokkuuden tärkeys korostuu nykymaailmassa

Erään Roiman metalli- ja kaivosteollisuudessa toimivan asiakkaan keskiössä ovat turvallisuus, tuotanto- ja energiatehokkuus, laadunvalvonta ja ekologinen kestävyys. Resurssitehokkuuden kasvava merkitys ja tarve jalostaa korkealaatuisia tuotteita kalliista raaka-aineista asettavat suuria vaatimuksia teollisten prosessien ja käytäntöjen jatkuvuudelle. Raaka-aineiden kalleuden ja jatkuvien, pitkäketjuisten prosessien takia tuotantoprosessien suunnittelu ja ennustettavuus ovat erityisen tärkeässä asemassa muun muassa tuotannon jatkuvuuden kannalta.

Jatkuvasti lisääntyvä sääntely luo yrityksille yhä suurempia paineita parantaa energiatehokkuutta ja etsiä ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja.

Sparrausapu merkittävässä roolissa tekoälykiihdyttämössä

AI-TIE-hankkeen aikana Roiman saama sparrausapu ja käytetyt menetelmät eri tekoälyprojekteihin liittyvien asioiden jäsentelyssä ja johdonmukaisessa arvioinnissa ovat auttaneet löytämään isosta määrästä ideoita muutaman, joita he ovat lähdössä jatkokehittämään. Mahdollisia haasteita kehityspolulla on arvioitu muun muassa teknisten lähtökohtien, datan saatavuuden, oman ja asiakkaan sitoutuneisuuden ja toiminnan maturiteetin kautta.

Loppukäyttäjälle tekoälyn tai muunkaan teknologian hyödyntäminen ei lopulta ole itseisarvo, vaan hyödyt nähdään entistä konkreettisempina asioina. Parhaimmillaan tehokkuus lisääntyy automatisointiasteen kasvaessa ja päätöksenteon tueksi on aina tarjolla mahdollisimman kattavaa lisätietoa ja ennusteita kustakin tilanteesta.

Strategisten liiketoimintahyötyjen saavuttaminen

Omissa tuotteissa ja asiakasjärjestelmissä jo oleva data on huomioitu arvokkaaksi lähtökohdaksi. Yhdessä innovatiivisen asiakkaan kanssa tästä on tarkoitus jalostaa aihiota strategisten liiketoimintahyötyjen saavuttamiseksi luomalla kyvykkyyttä havainnoida tilaus-toimitusketjun poikkeamia ja ennustaa toteumaa tekoälyn suomin mahdollisuuksin. Asiakkaan suorana tavoitteena ovat tehokkuus- ja kustannussäästöt sekä lisääntynyt näkyvyys toimintaan. Sisäisenä tavoitteena on lisätä osaamista palvella useita asiakkaita mahdollisimman samalla ratkaisulla. Tekoälyn hyväksikäyttö palvelee yhteisesti myös brändi- ja imagohyötyjen kautta.

Kestävän digitalisaation edistäminen ja liiketoiminnan yritysyhteistyö ovat tärkeässä roolissa tulevaisuudessa. Digiosaamisen yhdistäminen laaja-alaisesti eri prosessi- ja liiketoiminnan kehittämisen osaamiseen on yritykselle kilpailuvaltti. Se luo potentiaalia digitalisaation laajempaan hyödyntämiseen tulevaisuuden strategisissa ratkaisuissa.

Lähde

Työ- ja elinkeinoministeriö 2020. Tekoäly 4.0 -ohjelma Ensimmäinen väliraportti: käynnistysvaiheesta toteutusvaiheeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, yritykset. 2020:29. Luettu: 9.3.2022.