Kiertotalous mielletään ensisijaisesti luonnonvarojen ja materiaalien hyödyntämiseksi tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotalous on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, kokonainen uusi talousmalli, jossa raaka-aineita, tuotteita ja palveluita tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Kiertotalouden suurin arvo ei siis ole materiaalivirroissa tai jätteessä vaan arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat muun muassa laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lähtökohtana tulisikin olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy eikä jätteen mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana.

Circular Factory – Biotalouden mahdollisuudet kiertotaloudessa

Kesällä 2020 toteutimme HAMKin ja Haaga-Helian yhteistyönä kurssin, jonka ideana oli opettaa monialaisesti kiertotalouteen liittyvää tietoperustaa ja tuoda opiskelijoiden ratkottavaksi biotalouden alan kiertotaloushaaste niin, että ratkaisussa näkyy liiketaloudellinen näkökulma.

Samalla testasimme, miten kiertotalouden ongelmien ratkaisutaidot ja systeemiajattelun rakentuminen saadaan osaksi opetusta.

Pilotoinnin tavoitteet ja raamit

Halusimme edistää opiskelijoiden monialaista ristiin oppimista kiertotalouden hyväksi. Samalla testasimme ja edelleen kehitimme olemassa olevia materiaaleja uudenlaisella organisaatiorajoja rikkovalla tavalla.

Kurssin kohderyhmänä olivat erityisesti tulevat tradenomit ja insinöörit. Tavoitteemme oli, että opiskelijat oppisivat liiketalouden ja biotalouden integroimista sekä kehittäisivät itselleen tietoperustaa itselleen vieraista aloista samalla kun he oppivat kiertotalouden kompleksisesta aiheesta.

Kurssi rakentui kiertotalouden teoriasta, liiketalouden ja innovoinnin osasta. Jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy lähti mukaan yritysyhteistyökumppaniksi ja sparraajaksi. Ratkaistavaksi haasteeksi ja tehtävänannoksi kesän pilottikurssille valikoitui jätepuun hyötykäyttö energiantuotannon sijaan.

Opit ja kopit

Kiertotalouden ja kestävän kehityksen termit menevät opiskelijoilla helposti sekaisin, joten niiden sisällölliseen ymmärtämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kestävän kehityksen eri osa-alueet (taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen, ympäristöllinen) ovat myös asioita, joiden merkityksellisyyttä ja näkyvyyttä projektissa ja innovoinnin taustamateriaaleissa on hyvä korostaa enemmän. Ollakseen kestävää kehitystä, kaikkien osa-alueiden tulee toteutua.

Keskeisenä oppina kurssin opettajille oli rohkeasti lähteä tekemään yhdessä monialaista kurssia, vaikka toisen aihealue ja terminologia eivät olisikaan itselle ennestään tuttua. Niin opettajat kuin oppilaat oppivat tällaisessa toteutuksessa.

Erityisesti kesätoteutuksilla pitää olla valmis, kaikille avoimesti ääneen kerrottu prosessi siitä, millä tavoin pelastetaan ne opiskelijat, joiden ryhmissä on paljon kurssipudokkaita. Näin kurssin saavat maaliin myös ne opiskelijat, joiden ympäriltä tiimi katoaa tai pienenee kriittisesti.

Historian COVID19-oikusta johtuen saimme lisäoppia myös digitaalisissa ympäristöissä opettamisesta ja erityisesti sitä, millaisiin teknisiin haasteisiin törmätään organisaatioiden rajat ylittävässä digitaalisessa oppimisympäristökollaasissa, jolloin välineenä on kahden organisaation käyttöoikeuksien takana olevat oppimisympäristöt.

Vertaisoppiminen oli kurssin parasta antia

Paradoksaalisesti opiskelijapalautteessa haasteelliseksi koettiin asia, joka oli lähtökohta koko toteutukselle: se että tiimikavereilla ei ollut biotalouden tai kiertotalouden osaamista tai toisinpäin. Näkökulmia tuli näin eri tavalla kuin omien luokkalaisten kanssa ja opiskelijat päätyivät toimimaan opettajana tiimikavereille. Tämä toisaalta ärsytti, mutta samanaikaisesti asia myös koettiin opettavaiseksi ja palkitsevaksi.

Huomiota tulee siis kiinnittää tämän tavoitteen ja elementin sanoittamiseksi, jotta opiskelijatiimit ymmärtävät oman roolinsa tiimissä vertaisoppimisen ja vertaisopettajuuden näkökulmasta.

Annariikka Rosendahl, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, TKI-asiantuntija liiketalouden koulutusohjelmassa, Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin hankkeen Haaga-Helian projektipäällikkö.

Nina Kokkonen, Hämeen ammattikorkeakoulu, puunhankinnan ja uusiutuvat energiamuodot – lehtori, kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin hankkeen HAMKin projektipäällikkö.