Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Koulutuksen ja oppimisen tutkimus on kovaa tiedettä

Koulutuksen tulisi aina olla tutkimusperustaista. Koulutukseen ja oppimiseen painottuva tutkimus onkin kovaa tiedettä, joka vaikuttaa niin yksilöön, työ- ja yritysmaailmaan kuin laajemmin yhteiskuntaan.

Kirjoittajat:

Jari Laukia

johtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 08.06.2023

Tieteitä ryhmitellään toisinaan koviin tieteisiin ja pehmeisiin tieteisiin. Koviin tieteisiin lasketaan kuuluvaksi esimerkiksi luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka. Näissä tieteissä tutkimus pohjautuu usein kokeelliseen, määrälliseen tutkimukseen. Pehmeisiin tieteisiin on usein nimetty esimerkiksi humanistiset tieteet, sosiologia ja kasvatustieteet: ylipäätänsä merkityksiä ymmärtävät ihmistieteet. Kauppatiede kummittelee jakolinjan välimaastossa tutkimuskysymyksistä ja tutkimusmenetelmistä riippuen. Jakolinjan molemmin puolin tutkimus voi olla teoreettista tai soveltavaa tutkimusta. (Piha & Rantala 2015.)

Mielleyhtymä koviin ja pehmeisiin tieteisiin voi pohjautua myös tieteellisen tutkimuksen taloudelliseen hyödynnettävyyteen. Ymmärrettävästi yritykset ovat kiinnostuneita taloudellisiin innovaatioihin liittyvästä tutkimuksesta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksityiset yritykset vastasivat noin 70 % vuoden 2021 tutkimusmenoista julkisen sektorin vastatessa lopuista. Julkinen sektori tässä koostuu korkeakoulujen sekä voittoa tavoittelemattomien tutkimuslaitosten toiminnasta. (Tilastokeskus 2022.)

Yksityisen sektorin tutkimustoiminnassa painottuivat tekniikan, elektroniikan, ja ohjelmistojen tutkimus ja kehittäminen. Valtaosa toiminnasta oli kehittämistoimintaa. Korkeakoulujen tutkimustoiminnassa henkilötyövuosien painopiste oli luonnontieteissä. Sitä seurasivat yhteiskuntatieteet ja lääketiede. Viimeisinä olivat humanistiset tieteet sekä maa- ja metsätalous. (Tilastokeskus 2022.)

Koulutus ja oppiminen tutkimuksen valokeilaan

Viime aikoina on keskusteltu runsaasti koulutuksen laadusta. Perusopetuksen oppimistulosten väitetään huonontuneen, mutta kukaan ei oikein tiedä, mistä tämä johtuu. Elinkeinoelämässä taas on käyty keskustelua ammatillisen koulutuksen laadusta. (ks. esim. Kalenius 2023; Manninen 2023; Valtiontalouden tarkastusvirasto 2021).

Opintojen etenemiseen ja oppimisen vaikuttavuuteen tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota nyt, kun monilla aloilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta ja Suomen valtiovalta toivoo korkeakoulutettujen määrän lisääntyvän. On myös otettava huomioon, että oppiminen ei lopu valmistumiseen, vaan työelämässä oppiminen on tullut entistä tärkeämmäksi.

Erilaiset muutokset yhteiskunnassa ja teknologian kehittyminen aiheuttavat isoja vaateita koulutuksen ja oppimisen kehittämiselle. Olemme esimerkiksi vasta havahtumassa tekoälyn vaikutuksiin oppimisessa ja koulutuksessa. Myös kestävä kehityksen periaatteet sekä väestön ikääntyminen tulevat muokkaamaan koulutusta paljon.

Näiden syiden takia koulutusta ja oppimista oppilaitoksissa ja yrityksissä tulisikin pitää merkittävimpinä tutkimuksen kohteina. Osittain näihin tutkimustarpeisiin onkin Haaga-Heliassa jo vastattu. Esimerkiksi laajennetun todellisuuden hankkeessa keskitytään oppimiseen sekä oppilaitoksissa että yrityksissä. KESTO-hankkeessa puolestaan tutkitaan eettistä kestävyysosaamista työelämässä ja korkeakouluissa.

Koulutuksella ja koulutuksen tutkimuksella on korvaamaton merkitys ihmiskunnan sivistyksen kehittymisen kannalta. Koulutuksella on myös taloudellisia vaikutuksia. Koulutus vaikuttaa yksilön työllistymiseen ja tulotasoon sekä työn tuottavuuteen ja elinkeinoelämän innovatiivisuuteen. (Kalenius 2022).

Tutkimuksen kautta muutokseen

Koulutus ja oppiminen vaikuttavat työelämän muutokseen ja päinvastoin. Tarvitsemme tutkimusta, joka muuttaa koulutusta ja oppimista, kehittää meitä ihmisinä ja varmistaa elinkeinoelämän kanssa tehtävät uudet innovaatiot. Tutkimuksen, koulutuksen ja oppimisen kautta meidän tulee myös ratkaista viheliäiset globaalit kysymykset ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja (vrt. Pelli 12.4.2023).

Tässä valossa koulutukseen ja oppimiseen painottuva tutkimus on kovaa tiedettä, joka säteilee vaikuttavuutta yksilöön, työ- ja yritysmaailmaan sekä laajasti yhteiskuntaan.

Kirjallisuus

Kalenius, A. 2023 Sivistyskatsaus 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki.

Piha, S. & Rantala, M. J. 2015. Todellisuuden tutkimiseen tarvitaan vain yhtä tiedettä. Tieteessä tapahtuu 33, 3, s. 45–48.

Valtiontalouden tarkastusvirasto 2021. Ammatillisen koulutuksen reformi. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 2/2021. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Helsinki.