Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Käytännön vinkkejä hankesuunnitelman kirjoittajalle

Kun idea hankkeesta ja sen toteutuksesta syntyy, on seuraava askel hankehakemuksen kirjoittaminen. Tässä blogissa kirjoittajat kertovat ajatuksiaan liittyen sujuvaan hankehakemuksen kirjoittamisprosessiin ja asioihin, joihin hakemuksen suunnitteluvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota.

Kirjoittajat:

Iida Arpiainen

projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Meri Pöyhönen

projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 16.08.2023

Kannustamme kaikkia TKI- eli tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Se on monipuolista ja merkityksellistä työtä, ja Haaga-Heliassa strategiatasollakin merkittävä osa-alue. TKI-hankkeet vastaavat johonkin havaittuun yhteiskunnalliseen ongelmaan, puutteeseen tai haasteeseen.

Kun on aihe, joka kiinnostaa ja jonka ratkaiseminen olisi yhteiskunnallisesti hyödyllistä, ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti toimivaa hankesuunnitelmaa. Aluksi kysyt itseltäsi neljä kysymystä:

  1. Mikä on havaittu haaste, joka halutaan ratkaista?
  2. Millainen tämä ratkaisu on?
  3. Mitkä ovat konkreettiset ja realistiset toimenpiteet, jolla tähän ratkaisuun päästään?
  4. Mitkä ovat numeeriset tavoitteet ja miten niitä mitataan?

Konkretia, kansantajuisuus, selkeys

Hankehakemusta kirjoittaessa kannattaa muistaa, että rahoituksen myöntävä taho on lopulta myös ihminen. Kirjoita siis ihmiseltä ihmiselle – hankejargonilla on joskus paikkansa, mutta selkeydellä, hyvillä perusteluilla ja kansantajuisuudella pääsee pitkälle. Tämä tulee auttamaan myös myöhemmin itse hankkeen toteutusvaiheessa.

Joskus hankkeessa tulee työskentelemään asiantuntijoita, jotka eivät ole olleet mukana itse suunnitelman kirjoitusvaiheessa. Selkeys, hyvät perustelut ja konkreettiset toimenpiteet helpottavat myös heitä toteuttamaan hankkeen suunnitellulla tavalla.

Älä kaiva hankkeen toteuttajalle kuoppaa

Ideat saavat olla suurenmoisia ja kunnianhimoisia, mutta suunnitelman kirjoituksen tuoksinassa kannattaa tasaisin väliajoin asettua hankkeen toteuttajan saappaisiin. Ovatko tavoitteet realistiset? Onko toimenpiteet mahdollista toteuttaa? Mihin tarvitaan rahaa? Jos hanke kestää vuoden, kuuta ei saa taivaalta millään. Realistiset lupaukset näyttävät myös rahoittajasta hyvältä!

Konkretiasta puheen ollen: numeeriset, mitattavat tavoitteet on hyvä määritellä. Niillä pystyy selkeästi osoittamaan rahoittajalle hankkeen aikana, miten hanke etenee. Niistä on myös helppo viestiä, ja hankkeen vaikuttavuus kasvaa. Jälleen kerran kannattaa olla realistinen.

Ratko ongelmia kohderyhmälähtöisyydellä

Hankkeisiin liittyy lähes aina ulkopuolisia toimijoita, osallistujia. Mieti asiaa heidän näkökulmastaan ja kysy tavoittelemaltasi kohderyhmältä, mitä he tarvitsevat.

Yhdessä hankehaussa rahoittaja vaati, että vähintään 10 yritystä on osoittanut kiinnostuksensa hankkeen aihepiiriä tai tarjoamaa asiaa kohtaan. Siksi jo hankehakemusvaiheessa soittelimme yrittäjille ja tiedustelimme, oliko heillä tarvetta suunnittelemallemme palvelulle.

Täpäkkä on hyvä, ennakoitu erinomainen

Joskus suunnitelmat muuttuvat, kaikkea kun ei voi hankehakemusvaiheessa ennakoida. Paras keino taklata tämä on miettiä tarkkaan tulevia toimenpiteitä ja niihin vaadittavia resursseja.

Realistiset tavoitteet ja resurssisuunnitelmat auttavat jäsentelemään hankesuunnitelman muotoutumista.

Armo ja apu vievät pitkälle

Ole armollinen itsellesi. Kaikkea ei ensikertalaisena voi tai edes pidä osata. Hakemuksen kirjoittaminen on aina oppimisprosessi, se auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja testaamaan idean kiinnostavuutta. Työ ei siis mene koskaan hukkaan.

Yksin ei tarvitse painaa ja ratkaista kaikkea eteen tulevaa, kysy siis fiksummilta. Kollegat auttavat kyllä!