Osallistuminen kansainväliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen on tehokas keino kehittää yrityksen liiketoimintaa. Erityisesti kasvuhakuisille yrityksille tämä on ainutlaatuinen tapa saada tietoa markkinasta ja käyttäjästä, tuoda uusin tutkimukseen perustuva tieto tuotekehityksensä tueksi, hankkia mainetta ja verkostoitua täydentävän osaamisen kanssa.  

Myös paikallisesti toimivat yritykset tai organisaatiot voivat hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä projekteissa, joissa he keskittyvät omaan kehittämistehtäväänsä mutta saavat vertaisoppimista ja vertaiskehittämistä ja tutkimusapua projektin kautta. Kansainväliset reflektiomahdollisuudet voivat stimuloida oppimista ja uusien näkökulmien näkemistä – asioita, jotka ovat yritysten menestyksessä kriittisen tärkeitä. 

Kansainväliset hankkeet kasvussa korkeakouluissa

 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämis yhteistyö on myös koko Suomen tulevaisuuden osaamisen ja hyvinvoinnin avaintekijä. Esimerkiksi Suomen TKI-tiekartta tuo tämän vahvasti esille. Tiekartan mukaisesti korkeakoulut ja yliopistot ovat viime vuosina kehittäneet voimakkaasti kyvykkyyttään voittaa ja hyödyntää kansainvälistä, pääosin Euroopan unionin, tutkimus- ja kehittämisrahoitusta.

Marraskuussa 2021 julkaistun Tieteen tila -raportin perusteella yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet ulkomaisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrää vuosina 2012–2020. Yliopistoissa kasvua on ollut 43 % (kokonaismäärä 122,8 milj. € vuonna 2020) ja ammattikorkeakouluissa 44 % (kokonaismäärä 55,9 milj. € vuonna 2020). Tosin edelleen suomalaiset korkeakoulut ovat kotiuttaneet Horisontti -ohjelmasta vertailumaihin verrattuna vähiten rahoitusta (Business Finland 2020, 45).  

Kansainvälisen rahoituksen kasvu ei näy yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa ainakaan Tilastokeskuksen yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa kuvaavissa tilastotiedoissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa toimivien yritysten harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta oli suurelta osin omarahoitteista: jopa 79 % siitä tuli yritysten sisäisestä rahoituksesta.

Kun luvussa huomioidaan yrityskonsernien ulkomailla sijaitsevat yksiköt, nousee oman rahoituksen osuus vielä korkeammaksi, 93 %:iin. Kun tarkastellaan ulkopuolisen rahoituksen osuutta yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista, vain n. 16 % tästä rahoituksesta tuli ulkomailta.  

Kansainvälisen rahoituksen osuus sekä yritysten toiminnan kehittämisessä että suomalaisten korkeakoulujen tutkimuksessa ja kehittämisessä voisi Suomessa olla korkeampi. Esimerkiksi Horisontti 2020-ohjelmassa suomalaiset pk-yritykset ovat osallistuneet hakuihin suhteessa muihin EU-maihin vähiten, lukumääräisesti suomalaisia pk-yrityksiä on osallistunut hakuihin toiseksi vähiten (Business Finland 2020, 69). Tutkimus- ja kehittämishankkeissa täytyy usein olla yrityksiä kumppanin roolissa, ja yrityksille on suunnattu myös omia hakuja. 

Yritykset tarvitsevat tukea päästäkseen kiinni kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 

Yritysten pientä osuutta kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa voi selittää se, että varsinkaan pienillä tai keskisuurilla yrityksillä ei usein ole resursseja kartoittaa, mitä laajat tutkimusta tai innovointia sisältävät eurooppalaiset yhteistyöprojektit voisivat heille tarkoittaa. Hankkeeseen mukaan pääseminen vaatii monesti pitkäjänteistä valmistelutyötä, verkostoja, aikaa ja ymmärrystä hakuprosesseista.  

Apua on kuitenkin tarjolla. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ottavat yrityksiä mielellään mukaan omiin kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishakemuksiinsa.  Ammattikorkeakoulut tarjoavat apua yritykselle, joka haluaa ymmärtää, millaisia yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisten korkeakoulujen ja yritysten kanssa voisi olla. Samalla vahvistetaan suomalaisen korkeakoulutuksen TKI-resursseja, jotka myös hyödyttävät kumppaniyrityksiä.

Ammattikorkeakoulu voi myös ottaa rakennettavissa projekteissa sisällöllisten roolien ohella hallinnollista vastuuta. Näin yrityksen olisi mahdollista keskittää enemmän voimavaroja omaan ydinrooliinsa yhteisprojektissa. Jo projektien valmisteluprosessit ovat yhteisöllisiä kehittämisen mahdollisuuksia. Projekteissa on myös suotavaa huomioida aineettomat oikeudet, joten yritysten kannattaa suhtautua yhteiskehittämismahdollisuuksiin varteenotettavana tilaisuutena, jossa voitettavaa on paljon.  

Lähteet ja lisälukemistoa:  

• Business Finland. Suomen osallistuminen Horisontti 2020 -ohjelmaan. Tilanne lokakuussa 2020. Raportti 10/2020.
• European Commission. 2010. Regional Policy contributing to smart growth in Europe 2020, COM (2010) 553 final. Luxenburg: Publications Office of the European Union.  
• Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu].  ISSN=1798-6206. Helsinki: Tilastokeskus.
• Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Pk-yritys barometri. Kevät 2021.
• TEM. 2020. TKI–tiekartan taustamuistio. (pdf)