Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Hoivakotien esihenkilötyön tukeminen yhteiskehittämisen avulla

Kirjoittajat:

Marja Immonen

palvelumuotoilija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Johanna Kauranen

projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 20.05.2024

Johtaminen vaatii tehokasta työn suunnittelua tiukkojen resurssien puitteissa ja kykyä viestiä miksi ja miten asioita tehdään. Hoiva-alalla monimuotoisten tiimien johtamiseen tuovat haasteita esimerkiksi henkilöstön kielitaito ja monikulttuurisuus. Puutteellinen suomen kielen taito, erilaiset koulutustaustat sekä suomalaisen kulttuuriympäristön ja työskentelykulttuurin tuntemisen puute aiheuttavat haasteita hoivakotien henkilöstön ja asukkaiden kesken. Monitaustaisessa työtiimissä tulee helposti väärinymmärryksiä ja eri kulttuureista johtuvat erot vaikuttavat työhön.

Lempeä hoiva -hankkeen tavoitteena on lisätä hoivakotien henkilöstön ja asukkaiden hyvinvointia lääkkeettömien hoitomuotojen avulla. Lääkkeettömien hoitomuotojen on huomattu parantavan asukkaiden hyvinvointia ja helpottavan henkilöstön työn kuormittavuutta. Asukkaiden lääkitseminen ei ole hoivakodeissa koskaan automaatio, vaan aina ensin mietitään asukkaan hyvinvointia erilaisten lääkkeettömien menetelmien kautta. Esihenkilöillä on tässä olennainen rooli, koska he vastaavat töiden suunnittelusta ja hoivatyön asukaslähtöisestä ja turvallisesta toteutumisesta.

Työpajatyöskentelystä virtaa ja vertaistukea

Suunnittelimme hoivakotien esihenkilöille valmennuskokonaisuuden, jossa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Ensimmäiset yhteiskehittelytyöpajat pidettiin hankkeessa mukana olevien hoivakotien omien esihenkilöiden kesken ja jatkovalmennus järjestettiin yhteisesti kaikkien hoivakotien esihenkilöille. Jokaisessa hoivakodissa oli omat alkukartoituskyselyssä esille tulleet erityispiirteensä, jotka vaikuttavat esihenkilötyöhön.

Esihenkilötyön erot tulivat selkeästi esille mm. alaisten määrässä, koska on aivan eri asia johtaa 15:n hengen tiimiä kuin 50:n hengen tiimiä. Mitä suurempi alaisten määrä on, sitä vaikeampaa esihenkilöiden on pysyä ajan tasalla kaikesta, mitä työn arjessa tapahtuu. Henkilöstön koko ja rakenne, hoivakodin asukkaiden määrä ja fyysiset tilat vaikuttavat esihenkilöiden päivittäiseen työhön.

Työpajojen aikana pureuduimme monimuotoisten tiimien johtamiseen motivaation, psykologisen turvallisuuden, tiimin muodostumisen ja erilaisten tiimiroolien tunnistamisen näkökulmista. Oman tiimin yksilöiden persoonallisuuksien ja toimintatapojen parempi tunteminen auttoi esihenkilöitä ymmärtämään työyhteisön synergiaan ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Syvempi ymmärrys edisti läpinäkyvämpää ja helpommin ymmärrettävää viestintää ja vahvisti tiimien yhteisöllisyyttä monimuotoisissa työyhteisöissä.

Syvennyimme miettimään millaista osaamista ja metataitoja muistisairaiden asukkaiden hoivahenkilöstöllä tulisi olla peruskoulutuksen lisäksi. Pohdimme erityisesti henkilöstön tarvitsemaa osaamista lääkkeettömien menetelmien tuntemisen osalta. Keskusteluissa tuli ilmi, kuinka henkilöstölle tulisi kertoa ja opettaa mm. suomalaisten juhlapyhiä ja niihin liittyviä tapoja, lauluja, kuvitusta ja traditioita.

Työpajojen tavoitteena oli myös tukea esihenkilöiden verkostoitumista, antaa vertaistukea sekä jakaa hyväksi koettuja toimintamalleja. Esihenkilöt kokivat verkostoitumisen muualla työskentelevien kollegojen kanssa antoisaksi.

Opit ja kokemukset yhteiskehittämisestä esihenkilötyössä

Yhteiskehittämisen menetelmät osoittautuivat tehokkaiksi työkaluiksi esihenkilövalmennuksen toteutuksessa. Esihenkilöiden merkittävä rooli lääkkeettömien hoitomenetelmien jalkauttamisessa hoivakotien arjessa korostui valmennuksen aikana. Yhteiskehittelytyöpajojen kautta tuli esiin, että esihenkilöiden osaaminen, motivaatio ja johtamistaidot ovat keskeisiä tekijöitä onnistumisessa.

Yhteiskehittäminen on hyödyllistä esihenkilöiden työn kehittämisessä monista syistä. Yhteiskehittämällä syntyy monipuolisempia näkemyksiä ja ideoita, jotka mahdollistavat luovempien ja tehokkaampien ratkaisujen löytämisen. Se mahdollistaa parhaiden käytäntöjen leviämiseen, jatkuvan oppimisen ja sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin. Viestintä ja yhteistyö esihenkilöiden ja tiimin jäsenten välillä paranee. Yhteiskehittäminen osallistaa henkilöstöä ja vahvistaa heidän osaamistaan ja toimijuuttaan.

Lempeä hoiva -hankkeen tavoitteena on kehittää hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille lääkkeettömien menetelmien avulla. Laurean ja Metropolian asiantuntemus hankkeessa koostuu vanhusten hoivatyön kouluttamisesta ja laajan sosiaali- ja terveysalan verkoston tuntemisesta. Haaga-Helia puolestaan tuo hankkeeseen monialaista liiketoiminnan ja muutosjohtamisen osaamista mm. palvelumuotoilun keinoin, jonka ytimessä on yhteiskehittäminen ja kaikkien hankkeeseen liittyvien sidosryhmien osallistaminen. Hankkeessa on mukana Vantaa-Keravan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Betesda-säätiö. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto.

Kuva: Shutterstock