Pandemia teki digitaalisesta työstä arkipäivää, ja meidän kaikkien piti omaksua uusia ohjelmia ja digitaitoja ripeään tahtiin. Opiskelijat oppivat kotona, ja työelämässä tehtiin etätöitä.

Tässä tilanteessa eurooppalaiset nuortenjärjestöt ja korkeakoulut tunnistivat nuorten työttömien väliinputoajien joukon. Nuoria, jolla ei ollut koulun eikä työpaikan tukiverkkoa, jossa olisi voinut kehittää osaamistaan työelämän edellyttämään suuntaan.

Osaamisen puute lisää riskiä syrjäytymiseen

Onkin todettu, että jopa joka viidennellä eurooppalaisella nuorella ei ole vaadittavia perusdigitaitoja. Nuorten keskimääräinen työttömyysaste on 14 %, kun yleinen työttömyysaste EU:ssa on vain puolet tästä.

Nuoria, jotka ovat vailla työtä ja koulutusta, kutsutaan NEET-nuoriksi. NEET tulee englanninkielisistä sanoista no education, employment or training. NEET-nuorten osuus vaihtelee maittain noin viidestä kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Digitaitojen saamisen vahvistaminen on siis tarpeen ja jopa kriittistä, vaikka pandemia on muuttanut muotoaan ja kouluihin ja työpaikoille on palattu ainakin osittain. Työn ja opiskelun luonne lienee kuitenkin muuttunut pysyvästi siten, että ei palata enää täysin lähityöskentelyyn.

Kohderyhmälähtöisyys valmennusten suunnittelun keskiössä

Digital Job Onboarding – Digitaaliseen työhön perehdyttämineen hankkeemme on ottanut härkää sarvista ja tutkinut, mitä digi- ja työelämän taitoja nuorten pitäisi oppia.

Tärkeimpiä vahvistettavia työelämätaitoja digitaalisessa työssä ovat

• tietokoneohjelmat ja ohjelmisto-osaaminen,
• työn uuden muodot ja organisointi,
• itsensä johtaminen,
• sosiaalisen median ammattimainen käyttö ja tietoturvallisuus.

Uuden työn muodoista korostuivat ketteryys ja yrittäjämäinen toimintatapa, tiimityö, verkostoituminen, innovointi ja lakitietous.

Parhaillaan, tutkimuksen perusteella suunnitelemme valmennuksia Itävaltaan, Kyprokseen, Italiaan ja Tšekin tasavaltaan keväälle 2023. Valmennuksia suunniteltaessa, meidän pitää ottaa huomioon kohderyhmä. Keitä nämä nuoret ovat? Minkälaisia taustoja heillä on? Mitä ovat heidän harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa? Minkälaisia tavoitteita nuorilla on? Mitä he pelkäävät ja minkälaisia ennakkoluuloja heillä saattaa olla? Onko heillä haasteita? Tämä kaikki avautuu, kun otetaan yhteyttä nuoriin.

Pidämme myös huolen siitä, että koulutukset ovat oikealla tasolla, jotta oppiminen on mahdollista. Selkeys auttaa, samoin kuin saavutettavat tehtävät, tietovisat, pisteet, pelillisyys ja myös hauskuus. Koska nuorilla ei ole organisaation tukea, valmennukset eivät voi olla itsenäistä verkko-opiskelua ainoastaan. On syytä järjestää ohjausta, joka voimaannuttaa ja tukee oppijaa.

Haaga-Helian vastuulla on suunnitella moduuli työn uusista muodoista. Digitaalisiksi sisällöiksi tulee omien vahvuuksien löytäminen, CV:n ja LinkedIn-profiilin valmistaminen, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä työtä välittävät tahot verkossa. Ekstrasisältönä on itsensä työllistämisen muodot, esimerkiksi kevytyrittäjyys.

Vaikka eurooppalaisella nuorella ei ole töitä eikä koulutuspaikkaa, on aina toivoa. Eri kehitysvaiheet vaihtelevat, ja onneksi on tietoa ja kansainvälistä yhteistyötä ja voi tehdä interventioita. Kun Digital Job Onboarding -hankkeemme ansiosta muutamakin nuori kehittyy niin, että hän saa koulutus- tai työpaikan, olemme tehneet jotain oikein.

Aiheeseen liittyvää luettavaa:

• European Commission. 2020. Council Recommendation of 30 October 2020 on A Bridge to Jobs – Reinforcing the Youth Guarantee and replacing the Council Recommendation of 22 April 2013 on establishing a Youth Guarantee. 2020/C 372/01.
• Nuorisotyön viikko 2022
• Statista 2022. a: Youth unemployment rate in EU member states as of January 2022.
• Statista 2022 b: Unemployment rate in the European Union as of June 2022, by country.
• World Economic Forum. 2020. The Future of Jobs Report. October 2020. (PDF)