Tietotyöntekijöistä 74 % kokee, että heidän työtehtäviään voisi täydentää tai tehostaa robotiikalla tai tekoälyllä, ja tekoäly koetaan hyödylliseksi omissa työtehtävissä (Nikina-Ruohonen ym. 2021). Samalla kuitenkin liiketoimintaprosessien digitalisaatiossa ja tekoälyn käyttöönotossa pk-yrityksissä on vielä paljon valjastamatonta potentiaalia.

Yritysverkostoja kehittävät ja ylläpitävät kauppakamarit ja kehitysyhtiöt voivat tarjota yritysneuvonnan yhteydessä arvokasta tukea tekoälyn käyttöönottoon. Niiden laajoissa verkostoissa on eri toimialoja edustavia toimijoita, ja moni niiden asiakkaista on kasvuhakuinen yritys.

Tekoälyosaaminen osaksi yritysneuvojien arkea

Monilla aloilla osaaminen yliopistoissa ja yrityksissä on Suomessa huipputasoa – ja alkaa olla sitä myös tekoälyn saralla. Nykyisessä kehitysvaiheessa tekoälyä pystytään soveltamaan tehokkaasti hyvin kohdennettuihin ratkaisuihin. Hyviä tuloksia saadaan aikaan, kun ihminen ja kone tekevät yhteistyötä.

Lähtökohdat ovat hyviä ja lisää data-, koodaus- ja tekoälyosaajia tarvitaan. Samalla täytyy lisätä ymmärrystä tekoälystä yrityksissä sekä yrityksiä tukevissa verkostoissa.

AI-TIE -hanke tukee pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa. Hankkeessa tuetaan yrityksiä tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä innovaatiotyössä sekä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa että tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille.

Osana AI-TIE -hanketta toteutuu yritysneuvojille suunnattu Train-The-Trainer -koulutuskokonaisuus, jossa he pääsevät oppimaan tekoälystä osana yritysten liiketoimintaa. Lisäksi he saavat työkaluja tekoälymahdollisuuksien kartoittamiseen oman verkoston yrityksissä.

Tällainen lähestymistapa mahdollistaa sen, että yritysneuvojat voivat viedä tekoälyosaamistaan yritysrajapintaan osana omaa työarkea. Sitä kautta sekä ymmärrys tekoälystä että vaikuttavuus lisääntyvät.

Kartoitus osoitti tekoälyn olevan käsitteenä kiinnostava, mutta tuntematon

Kesällä 2022 toteutetun, yritysneuvojiin suunnatun, kartoituksen mukaan pk-yritysten digitalisaatiotaso vaihtelee suuresti. Kartoituksen mukaan tekoälyn käyttöönotto lähtee usein liikkeelle konkreettisesta tarpeesta. Yrityksen on tehostettava toimintoja, korvattava resursseja tai vastattava muuhun täsmähaasteeseen, ja tähän haetaan ratkaisua. Tekoäly koetaan kiinnostavana asiana, mutta samalla siihen liittyy myös uuteen hyppäämisen pelkoa, osaamisen puutetta ja muutosvastarintaakin.

Tekoälyn käytön edistämisessä on keskeistä, että eri toimijoiden tekoälyosaamista kasvatetaan. Näin saadaan yhä laajemmat verkostot mukaan levittämään tietoa tekoälyn käyttömahdollisuuksista.

Parhaiten tekoälyyn pääsee tutustumaan liiketoimintalähtöisen tarkastelun kautta, kun liiketoimintaa arvioidaan ja määritellään ajankohtaisia kehittämisen pullonkauloja ja tarpeita. Tämä on luonteva osa yritysneuvojien työtä yhdessä yritysten kanssa. Samalla mahdollistuu haastelähtöinen ja ratkaisuhakuinen tutustuminen tekoälyyn.

Vaikka yrityskohtaisia vaihteluja digitalisaatiossa ja osaamisessa on paljon, useimmiten tekoäly nähdään hyvänä mahdollisuutena kehittää yrityksen liiketoimintaa.

Tänä päivänä tekoälypohjaisia ratkaisuja löytyy jo moneen liiketoimintaprosessiin, joka koskettaa yrityksiä laajemminkin, kuten taloushallinnon optimointi sekä myynnin ja markkinoinnin tehostaminen. On tärkeää, että näihin ratkaisuihin myös tartutaan.

Kuva: www.shutterstock.com