Tekoälyn riskejä pohditaan monilla foorumeilla, mutta myös sen tuomat mahdollisuudet kiinnostavat laajasti. Tekoäly hämmentää ja innostaa sekä opiskelijoita että ohjaajia. Monet ovatkin jo sitä mieltä, että ChatGPT on uusi Google. Ketterille toimijoille mahdollisuuksia on tarjolla paljon ja tekoälyn ominaisuuksiin kannattaakin tutustua avoimin mielin ja silmin.

Tuottelias puppugeneraattori vai pulppuava luovuuden lähde?

Miten sitten ChatGPT-bottiin ja muihin uutta sisältöä luoviin algoritmeihin eli generatiivisiin tekoälysovelluksiin (McKinsey & Company 2023; Vincent 9.2.2023) – kuten Googlen Bardiin ja Microsoftin Bingiin – pitäisi suhtautua korkeakouluopinnoissa? Ovatko ne vain täyttä puppua suoltavia teknologioita vai jotain paljon enemmän?

Näyttää siltä, että ChatGPT osaa itse jopa keksiä lähteitä, joita ei ole olemassakaan (Harford 10.2.2023). Toisaalta se myös tiivistää monia asioita hyvin totuudenmukaisesti. ChatGPT:tä voikin käyttää tuottamaan erilaisia näkökulmia ja tiivistelmiä pitkistä teksteistä. Esimerkiksi jotkut viestintätoimistot käyttävät jo ChatGPT:tä erilaisten näkökulmien löytämiseen.

Maailman huippuyliopistot ovat havainneet, että ChatGPT läpäisee kauppakorkeakoulujen ja oikeustieteellisen tentit. Se myös kirjoittaa keskinkertaisia esseevastauksia, blogipostauksia, puheita ja luentoja. (Kelly 26.1.2023.) Koska ChatGPT pohjautuu sille syötettyyn tietoon, voi sen tuottama teksti voi kuitenkin sisältää stereotypioita ja puolueellisia näkökulmia (Snyder 3.2.2023). Jos käyttäjä haluaa olla oikeassa, tulee silloin tekoälyn tuottama sisältö ehdottomasti tarkistaa.

Kieltoja, kannustusta, kokeiluja

Tällä hetkellä botti ei vielä lisää lähteitä tekstiin, joten tiedon alkuperää ei voida todentaa. Jotkut arvostetut tieteelliset julkaisut, kuten esimerkiksi Science-lehti (Thorp 2023), ovat kieltäneet kirjoittajiltaan ChatGPT:n käytön artikkeleissaan. On myös kouluja, joissa ChatGPT:n käyttö on kielletty kokonaan (Nolan 30.1.2023).

Tekoälyn tarjoamat uudet mahdollisuudet tekevät ohjaajien työstä haasteellisempaa, kun he yrittävät erottaa tekoälyn tuottaman tekstin opiskelijoiden tekemästä (Barnett 30.1.2023). Huoli väärästä tiedosta, huijaamisesta, plagioimisesta ja tuntisuunnitelmien tuhosta on ilmeinen. Pelokkaimmat näkevät jopa uhkakuvan, jossa koulutusorganisaatioiden olemassaolon edellytykset murenevat tekoälyn takia.

Monet yliopistot ovat jo ehtineet ottaa kantaa asiaan. Helsingin yliopisto (2023) tarjoaa Tekoälyn etiikka –verkkokurssin kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle. Jyväskylän yliopiston (2023) kauppakorkeakoulu hyväksyy tekoälyn käytön tehtävissä kuten minkä tahansa muunkin lähteen, jotta opiskelijat voivat tutustua tähän uuteen teknologiaan. Yliopistojen onkin muotoiltava kurssitehtävänsä ja opetussuunnitelmansa niin, että ne huomioivat tekoälyn olemassaolon.

ChatGPT:n kieltäminen luokkahuoneesta saattaa olla virhe monestakin syystä (Roose 12.1.2023). Kieltämisen sijaan tekoäly kannattaa valjastaa oppimisen, ohjaamisen ja luovuuden käyttöön. Opiskelija voi käyttää tekoälyn tuottamaa sisältöä esimerkiksi oman tehtävänsä lähtökohtana visuaalisissa esityksissä tai vaikkapa markkinointiesimerkin laadinnassa. Tekoälyn kyky analysoida suuria tietomääriä lyhyessä ajassa säästää opiskelijan resursseja tarjottujen ideoiden ja inspiraation jatkokehittelyyn (Davenport & Mittal 12.11.2022). Esimerkiksi visuaalisissa tuotoksissa väripalettien tai kuvioiden luomisen tietyn teeman ympärille voi antaa koneen tehtäväksi.

Tulevaisuustaitoja ja työelämäosaamista tekoälyn avulla

Osa korkeakouluista suorastaan kehottaa opiskelijoita käyttämään tekoälyn tarjoamia palveluja (Barnett 30.1.2023). Opiskelijoille ja ohjaajille tekoäly voikin tuoda paljon uusia mahdollisuuksia niin lähteenä kuin kriittisen ajattelun innoittajana.

Tekoälyn tuottamaan tekstiin tarvitaan tarkastaja, joka osaa asian tai osaa ainakin kriittisesti tarkastella tekoälyn tuottaman tekstin todenperäisyyttä. Koska tekoäly voi toisinaan sepittää omiaan (Vincent 9.2.2023), jonkinlainen tietoperusta aiheesta on käyttäjälle tarpeen.

Tekoäly voi siis opettaa kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Sen avulla voi pallotella ideoita ja vaihdella näkökulmia. Tekoäly voi toimia jopa sparraajana haastamalla opiskelijoiden käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Se pystyy myös vuorovaikutukseen, joten opiskelijoiden viestintätaidot kehittyvät. Tekoälyn kanssa keskustellessa kysymystenasettelu nouseekin tärkeään asemaan.

Yhteiskehittelyyn ja luovaan ajatteluun tulee lisää osallistujia, kun tekoälyn tuottamaa dataa tuodaan mukaan tiimityöhön. Näin on mahdollista luoda uudenlaisia yhteyksiä, sekä lisätä innovatiivista ja luovaa ajattelua.

Tekoälyn kanssa leikkiessä myös uuden teknologian hyväksyminen ja hyödyntäminen helpottuvat. Yritykset käyttävät tekoälyn tuottamia mahdollisuuksia jo monipuolisesti hyväksi, joten opiskelijoidenkin tulisi olla mahdollista testata ja kehittää näitä työelämätaitoja jo korkeakoulussa.