Tekoälyn kehitysaskeleet hämmästyttävät. Vastikään työelämäprofessori Lauri Järvilehto esitteli Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa kuvaa, jonka oli tehnyt tekoälyohjelmisto. Ohjelmistolle annetaan ohjeet, mitä kuva esittää ja millä tyylilajilla se tehdään, ja muutamassa minuutissa kuva on ladattavissa. Lauri oli teettänyt tekoälyllä kuvan robottiraketista, jonka sarjakuvamaisessa hahmossa yhdistyivät 50-lukulainen muotokieli ja tulevaisuuden tavoitteet pelkistetyssä muodossa. Tekoälyn piirrokset ovat signaaleja tulevasta, mutta myös tästä hetkestä.
Toinen tajuntaani päräyttänyt signaali tekoälyn kehitysharppauksista tapahtui 30.11.2022, kun suuren yleisön tietoisuuteen levisi OpenAI-tutkimuslaitoksen kehittämä ChatGPT-tekoälymallinnustekniikka (Generative Pre-trained Transformer). Se auttaa tietokoneita luomaan uutta sisältöä ihmismäisellä tavalla.
GPT-teknologian avulla onkin jo tehty varsin vakuuttavia blogi- ja esseekirjoituksia erilaisiin julkaisuihin. GPT pystyy myös koodaamaan, vastaamaan kysymyksiin, referoimaan, kääntämään tekstejä sekä kirjoittamaan uutisia, artikkeleita, runoja ja mainoksia. Itse kirjoitetun tekstin sisällön ja oikeinkirjoituksen voi myös tarkistuttaa ChatGPT:ssä. Tekoälyä voi käyttää työn ja opiskelun lisäksi myös vapaa-ajalla: sillä voi ideoida ruokalistaa ja laskea päivällisen kustannuksia.
Tekoäly on jo arjessamme
Tekoäly haastaa monet nykyiset käytänteemme. Jos tekoäly voi kirjoittaa esseen, miten käy opettamisen ja oppimisen? Tällä hetkellä tekoälyn esseevastaukset eivät vielä suomenkielisillä toteutuksilla riitä korkeakouluopintojen tavoitetasolle, mutta perusopetuksessa ja toisella asteella tekstit menevät täydestä.
Absoluuttisen oikeaa teksti ei vielä ole, vaan siinä voi olla ajatusvirheitä, joten ihmisellä on rooli tekstien tarkistamisessa. Teksti syntyy ruudulla kirjain kerrallaan, jolloin oppimista tapahtuu tekstin syntyessä – lukemalla. ChatGPT:n tuottamat tekstit ovat uniikkeja ja siksi vaikeasti havaittavissa koneen tuottamiksi.
Kun kysyin ChatGPT:ltä, miten tekoäly mullistaa opetuksen, sain seuraavan vastauksen:
”Tekoäly voi olla merkittävä apu opetuksessa erityisesti tehostamalla opettajien työtä ja tarjoamalla uusia tapoja oppia. Tekoäly voi myös tarjota henkilökohtaisempaa opetusta, mikä voi olla erityisen hyödyllistä oppilaille, joilla on erityistarpeita tai jotka tarvitsevat tukea oppimisessa.
GPT:n avulla voidaan luoda myös uusia oppimisympäristöjä, jotka hyödyntävät tekoälyä oppimisen tukemisessa. Esimerkiksi GPT:n avulla voidaan luoda virtuaalisia oppimisympäristöjä tai pelillisiä oppimistehtäviä, jotka tarjoavat uudenlaisia tapoja oppia ja haastaa oppijoita.
On kuitenkin muistettava, että tekoäly ei voi korvata opettajaa tai perinteistä opetusta kokonaan. Opettajat ovat edelleen tärkeitä oppimisen tukijoina ja neuvonantajina, ja tekoäly ei voi korvata opettajien tarjoamaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Tekoälyn käyttö opetuksessa tulee siis nähdä apuna opettajille, eikä sen tule olla ainoa tapa opettaa.”
Tekoäly mullistaa toimintaa, ja vaikka osa toimintatavoistamme katoaa, paljon uutta syntyy tilalle. Osin joudumme palaamaan myös vanhaan: Aalto-yliopistossa opiskeleva poikani kommentoi, että ”todennäköisesti tulevia tenttejä tehdään enemmän kynällä ja paperilla, koska etätenteistä on GPT:n seurassa tullut vitsi”.
Aika näyttää, miten tenttien käy – ja kuinka paljon enää ylipäänsä keskitymme opettamisessa ja oppimisessa asioiden muistamiseen. Tietoa saa nyt helposti omiin tarpeisiin kohdistettuna, valmiiksi pureksittuina tiivistelminä. Tulevaisuuteen liittyy paljon avoimia kysymyksiä ja samalla ällistyttävä määrä mahdollisuuksia. Kun tekoäly piirtää meille uniikkeja kuvia, ratkoo ongelmiamme ja koostaa meille tietoa, täytyy meidän miettiä omaa tekemistämme kokonaan uudelleen. Tulevaisuuden aika on nyt.