Suomen ensimmäinen sosiaali- ja terveysalalle suunnattu tekoälykiihdyttämö alkoi keväällä 2022. Hankkeeseen valittiin 17 Uudellamaalla toimivaa pk-yritystä.

Tekoälykiihdyttämö toteutettiin osana AI-TIE-hanketta, jonka päätoteuttaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa mukana oleva Evantia-konserni on asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tulkkaus- ja opetuspalveluita erityisryhmille sekä kielellisen saavutettavuuden asiantuntijapalveluita.

Palvelualalla asiantuntijatehtävässä työ on kohtaamisia ja työtä ihmiseltä ihmiselle. Opetettaessa tekoälyä työssä syntyvällä datalla tietosuojaan ja sote-alaan liittyvä lainsäädäntö on huomioitava. Evantiassa oli alkuun pohdittava, mitä dataa voidaan käyttää ja missä työn prosesseissa tekoälystä voisi olla hyötyä.

Tekoälyn hyödyt eri näkökulmista

Tekoälyn mahdollisia hyötyjä mietittiin kolmesta näkökulmasta: työntekijän, asiakkaan ja liiketoiminnan. Työntekijän kannalta työn mielekkyyden lisääminen, ammatillinen kehittäminen ja kehittyminen sekä työhyvinvoinnin tukeminen nousi keskiöön. Yksitoikkoisten töiden sujuvoittaminen ja minimoiminen tekoälyä hyödyntämällä lisää työn mielekkyyttä sekä tukee työntekijän jaksamista.

Toisaalta uusien työprosessien ja tuotteiden kehittäminen laajentaa ja syventää työntekijän ammattitaitoa ja parantaa hänen kysyntäänsä työmarkkinoilla.

Asiakkaan näkökulmasta uudessa tuotteessa merkityksellistä on laatu, sujuvuus sekä kilpailukykyinen hinta. Asiakas voi olla yrityksen sisäisiä palveluja käyttävä työntekijä tai palvelua tilaava ja käyttävä asiakas. Kehittäminen voi kohdistua joko sisäisiin tai ulkopuolelle tarjottaviin palveluihin tai tuotteisiin. Uuden palvelun tai tuotteen on tuotava lisäarvoa asiakkaalle, jotta hän on valmis kokeilemaan sitä.

Tekoälyn hyödyntämiskohteita pohdittaessa huomioitiin myös asiakkaiden valmiutta vastaanottaa tekoälyyn pohjautuvaa ratkaisua asiantuntijapalveluissa, joissa kohtaaminen ja kielellinen viestintä on palvelun ytimessä.

Liiketoiminnan ja sen prosessien kehittämisen näkökulmasta kartoitettiin, missä yrityksen prosesseissa käytetään hyödyksi teknologiaa, mitä dataa syntyy, ja voiko tekoälyä hyödyntää prosesseissa. Seuraavaksi on selvitettävä muut datalähteet ja datan soveltuvuus tekoälyn käyttöön. Sopivissa prosessin vaiheissa datan hyödyntäminen voi tuoda työprosessiin kevennystä sekä ajallista että taloudellista säästöä.

Evantiassa kehitystyöhön kuluvaa aikaa, kustannuksia ja muutoksen laajuutta tarkasteltiin suhteessa kehitettävien prosessien joustavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. On tärkeää huomioida, että kehittämistyö vaatii aina sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ei riitä, että kehittämisen on varattuna rahaa, vaan pitää myös olla asiantuntijoita, sitoutunutta henkilöstöä ja johtoa sekä aikaa tekemiseen.

Tekoälykiihdyttämö toimi hyvänä pysähdyspaikkana arjen kiireen keskellä. Aikaa oli varattu yrityksen omalle innovoinnille, kehittämiselle, sekä asiantuntijoiden sparraamiselle. Tekoälykiihdyttämössä kehitettiin useita erilaisia kehitysideoita, joita hiottiin, karsittiin ja joista yksi valikoitui ensisijaiseksi tekoälyinnovaatioksi.

Valitussa innovaatiossa yhdistyvät liiketoiminnan, työntekijän ja asiakkaan edut. Tekoälykiihdyttämössä Evantia pk-yrityksenä otti ensimmäiset askeleet kohti tekoälypohjaisia ratkaisuja ja verkostoitui yhteistyötahoisen ja tekoälyekosysteemin toimijoisen kanssa.

Kiinnostuitko?

• Lue lisää tekoälyn kehittämiseen liittyviä tarinoita (aistories.fi)
• Tutustu Tekoäly liiketoiminnassa -verkkokurssiin (haagaheliaonline.fi)