Amerikkalaisten teknojättien huikea kasvuvauhti sekä pörssissä että reaalimarkkinoilla puhuttaa markkinoilla. Apple, Alphabet/Google, Meta, Amazon ja Microsoft ovat jo liikevoittonsa puolesta valtavia jättiläisiä verrattuna eurooppalaisiin yrityksiin. Harva suomalainen suuryritys tekee edes liikevaihtoa niin paljon kuin teknojätit tahkoavat pelkkää tulosta viivan alle vuodessa.

Suomalaisten ylpeyden Kone Oyj:n liikevaihto on noin 10 miljardia euroa, joka on karkeasti arvioiden vain noin neljäsosa Metan tuloksesta tai seitsemäsosa Googlen tuloksesta liikevaihdosta puhumattakaan. Eri lähteistä käy selville, että Metan tulos oli 39 miljardia 134 miljardin dollarin liikevaihdolla vuonna 2023, ja Googlen tulos oli 73 miljardia 305 miljardin dollarin liikevaihdolla vuonna 2023.

Vertailuna voisi todeta, että esimerkiksi TietoEvry Oyj:n liikevaihto oli 2,8 miljardia ja oikaistu tulos noin 0,379 miljardia euroa. Näillä tiedoilla laskettuna esimerkiksi Google on yli sata kertaa suurempi kuin TietoEvry tai jopa 1500 kertaa suurempi kuin IT-alan suomalaiset pörssifirmat Digia ja Gofore.

Huipputulosta tahkoavilla yrityksillä on myös valtavat tki-resurssit

Teknojättien pelkät liikevoitot ovat käsittämättömän suuria summia rahaa. Miljardi on tuhat miljoonaa ja näiden tulokset ovat kymmeniä miljardeja. Dollarin ja euron erittäin pieni kurssierokaan ei selitä tätä.

Kyseiset firmat ovat suurempia kuin monet valtiot kassavirtansa puolesta. Teknojättien ”käsittämättömän syvillä taskuilla” voitaisiin oikein johdettuna kehittää valtavan kokoisia uusia tekoälyjärjestelmiä. Varmasti niin on tapahtumassakin. Osaaminen yleensä kumuloituu ja ruokkii uusia versioita ja parempia sovelluksia.

Lähes pohjattomalla kassalla saa ostettua omiin kehitysprojekteihin alan huippuosaajia tai kokonaisia firmoja, jotka kehittävät lupaavaa teknologiaa. Tietysti jos kehityspanokset laitetaan väärään teknologiaan tai palveluun, kehityspanos menee hukkaan.

Teknojäteillä on etumatka vahvan markkina-aseman takia

Toisaalta rahalla saa myös asiakas- ja markkinaosaajia, joiden avulla voidaan tehdä nopeita kokeiluja ja innovaatioita. Kyseiset yritykset ovat alan markkinajohtajia, jolloin he varmasti tuntevat asiakkaansa. Lisäksi amerikkalaiset ovat perinteisesti hallinneet markkina- ja kysyntälähtöisen ajattelun.

Tekoäly vaatii yhä enemmän massiivisia taustajärjestelmiä, laskentainfraa ja dataa, vaikka kuluttajille se näyttäytyykin kätevänä ja yksinkertaisena mobiili- tai PC-sovelluksena.

Vaikka jokin maailman tuhansista startupeista keksii ja kehittää jotain innovatiivista, siitä on vielä pitkä matka massamarkkinoille, joita suuret yhtiöt hallitsevat.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa

Eurooppa on kunnostautunut luomaan pelisääntöjä, kuten tietosuoja-asetus (GDPR) ja viimeisimpänä tekoälyn regulaatio-ohjelma (AI Act) osoittavat. Teknojätit ovat joutuneet niiden kanssa pienimuotoiseen kädenvääntöön joidenkin eurooppalaisten maiden ja EU:n kanssa. OpenAI:n ChatGPT:n väitetään rikkovan EU:n tietosuoja-asetusta (Rahman-Jones 2024) ja Google (Brook 2022) on vaikeuksissa joissakin maissa.

Euroopassa ollaan etunojassa tekoälyn sääntelyn suhteen, ja varmasti muuallakin joudutaan miettimään samoja asioita. Myös yritykset puhuvat yhä enemmän vastuullisesta tekoälystä. Samalla se lisää kuluttajien tietoisuutta yksityisyydestä ja heidän oikeuksistaan omaan dataansa.

Ehkä elämme datatalouden ja tekoälykauden tiettyä kehitysvaihetta, jota emme vielä osaa oikein hahmottaa tulevaisuusperspektiivistä. Opimme käyttäjinäkin koko ajan uusia asioita ja osaamme paremmin pitää oman datan puolia. Myös ihmisten ja tekoälyn vuorovaikutustaidot kehittyvät.

Arvioita Euroopan näkökulmasta

Teknojätit ovat luoneet liiketoimintamalleja, joita ei ole ennen ollut. Isot jätit ovat pääosin kuluttajaliiketoiminnan yrityksiä, mutta suomalaiset ovat olleet perinteisesti vahvoja B2B-liiketoiminnassa.

Tekoäly-investoinneissa on puhuttu jo vuosia muun muassa teollisesta internetistä, ja sillä sektorilla voisi olla mahdollisuuksia myös suomalaisessa tekoälykehityksessä. Älykkäitä sovelluksia on jo pidemmän aikaa liitettykin suomalaisten yritysten tuottamiin koneisiin ja laitteisiin aina hisseistä nostureihin ja terveysalan laitteisiin. Siitä ekosysteemistä nousee varmasti vielä lisää innovaatioita ja uusia kasvualoja pk-firmojen muodossa.

Tekoäly on tuonut samansuuntaisia hypetyksiä, epäilyjä ja mullistuksia kuin Internet 25 vuotta sitten. Veikkaan, että maailma muuttuu vielä paljon, kun tekoäly ja datatalous arkipäiväistyvät ja demokratisoituvat kaikille yhteiskunnan tasoille.

Siksi ihmislähtöinen tekoäly on noussut erääksi tutkimustrendiksi. Se on hyvin lähellä sensitiivisiä aloja, kuten koulua, terveyttä ja hyvinvointia, joissa yksityisyyden kunnioittamisen ja muiden eettisten asioiden varmistaminen on tärkeää. Haaga-Helian AI Driver -hankkeessa tutkimme juuri tätä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutusta, ja olemme osaltamme tuottamassa uutta tietoa tälle alueelle.

Voisiko eurooppalaisilla olla tässä mahdollisuuksia? Läpinäkyvän ja itseään selittävän mutta turvallisen tekoälyn kehitys ei ole sekään aivan pieni projekti.