Siirry sisältöön
Tekoäly
Johdanto tekoälyyn soten näkökulmasta
Julkaistu : 12.05.2022

Voisi kuvitella, että tekoäly on uusi asia, kun siitä on puhuttu vasta viime vuosina. Monien huulille se taisi nousta vasta, kun Sipilän hallitus teetti vuonna 2017 selvityksen Suomen tekoälyaika: Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset.

Samana vuonna julkaistiin myös EU-asetus lääkinnällisistä laitteista, mikä koski myös ohjelmistoja. Sanallakaan asetuksessa ei puhuta tekoälyohjelmistoista ja niiden eritysominaisuuksista laindäädännön näkökulmasta. Lain valmistelijoille tämä uusi teknologia oli vieras, ja se onkin yksi lainsäädännön ongelma. Teknologia kehittyy nopeammin kuin lainsäätäjä ehtii edes aloittaa työtään. Tämän vuoksi yksi keskeinen toive lainvalmistelulle on säädellä lopputuotetta, ei teknologiaa, jolla se on saatu aikaiseksi.

Itse asiassa tekoäly terminä on suhteellisen uusi. Tekoälyn teknologioita, kuten koneoppimista, syväverkkoja, neuroverkkoja ja ohjattua oppimista on käytetty paljon pidenpään. Hyvä myös muistaa, että tekoälyä ei käytetä pelkästään datan kanssa. Kuvien käsittelyä voidaan niin ikään tehdä tekoälyllä.

Koska tekoälyä ei ole virallisesti määritelty, jotkut sanovat hyödyntävänsä sitä, vaikka kyse on normaalista laskennasta ja algoritmeista. Tekoälystä on tullut kuuma sana, joka herättää kiinnostasta, ja se löytyy nykyään monesta rahoitusohjelmista, minkä vuoksi sitä käytetään laajasti. Uskon vahvasti, että kymmenessä vuodessa siitä tulee normaalia toimintaa, kun datasta halutaan saada enemmän irti, jolloin sitä ei tarvitse enää erikseen mainita.

Kun ensimmäisen kerran itse puhuin tekoälystä ehkä noin viisi vuotta sitten, puhuin keinoälystä. Minulle tultiin yhden esityksen jälkeen sanomaan, että se on kyllä tekoälyä. ”Keino” on vanhanaikaista ja tavallista, kuten keinosiemennys. Rakkalla lapsella on monta nimeä. Keinoälystä puhutaan edelleenkin, ja se on ihan yhtä oikein kuin tekoäly. Jos puhutte lääkäreiden kanssa, nämä haluavat puhua tukiälystä.

Tilausta eettiselle keskustelulle

Selvää on, että tekoäly kiinnostaa myös yrityksiä, koska se luo aivan uuden mahdollisuuden saada datasta enemmän irti. Yhtä lailla se herättää kysymyksiä ja jopa epäilyjä, joita ei kannata väheksyä.

Villakoiran ydin taitaa olla se musta laatikko, johon data menee ja josta jotakin tulee ulos, mutta sisään ei näe. Siis lähtökohtaisesti aika epäilyttävää, eikö vain? Tässä kohtaa onkin hyvä korostaa datan laatua, mikä on ensiarvoisen tärkeää, jos halutaan ulos laadukasta tavaraa. Toinen asia on oppiminen. Tekoäly on juuri niin fiksua kuin miten se on opetettu. Huonolla ohjauksella ei voi olettaa mitään hyvää, ja tämä onkin ollut ongelma monessa tekoälyhankkeessa, jotka on todettu kelvottomiksi. Kannattaa siis panostaa datan laatuun ja pitkäjänteiseen opettamiseen, jos haluaa hyvän ratkaisun aikaiseksi. Näin voi myös perustella mustan laatikon toimintaa.

Muitakin eettisiä kysymyksiä liittyy tekoälyn käyttöön. Lääkäreille tukiäly tarkoittaa, että lääkäri viimekädessä tekee diagnoosin. Amerikassa on hyväksytty ensimäiset tekoälyn tekemät diagnoosit. Siellä automaattiset diagnoosit nostavat huonoimpien lääkäreiden tasoa. Suomessa lääkäreiden ammattitaito on hyvä, jolloin päätösenteon tuki riittää. Jossakin vaiheessa asiasta olisi hyvä puhua Suomessakin.

Tästä päästään virheiden tekemiseen. Niitä sattuu kaikille, niin ihmisille kuin tekoälylle. Hyväksymmekö paremmin ihmisen tekemät virheet ja laitamme tekoälyn hyllylle virheen takia?

Yksi ensimmäisistä tekoälyn sairaalasovelluksista oli keskosten infektioiden ennustaminen. Tässä muuten käytettiin IBM:n Watsonia, joka oli aikanaan iso juttu tekoälyrintamalla. Jotkut sanoivat, että hyvä hoitaja pystyy sen tekemään yhtä hyvin. Niinpä niin, mutta aina ei ole hyvän hoitajan hyvä päivä ja hyvä hetki. Tekoäly toimii 24/7, mikä on hyvä argumentti moneen kohtaan.

Olen myös useamassa keskustelussa törmännyt huoleen, että kukaan ei vastaa tekoäly-tekemisestä. Tämä ei pidä paikkansa. Kaikki ohjelmistot, mukaan lukinen tekoälyohjelmistot ovat jonkun valmistamia ja valmistaja vastaa käyttötarkoituksen mukaisen käytön vahingoista. Tämä korostaa myös käyttäjän vastuuta. Omalle vastuulle siirtyy kaikki käyttötarkoituksen ulkopuolle jäävä käyttö. Tämä on erittäin tärkeä asia käydä läpi tekoälyn käyttökoulutuksessa.

Hienoa, että niin monia kiinnostaa tekoälyn hyödyntäminen. Haluan kannustaa kaikkia myös kertomaan ja keskustelemaan tekoälystä. Tekoälyllä on paljon annettavaa koko sote-sektorilla. Raskaat ja rutiininomaiset työt voidaan siirtää koneiden ja ohjelmistojen tekemäksi, jotta ihmiset riittävät niihin töihin, joihin tarvitaan ammattilaisia.

Kannattaa olla myös proaktiivinen. Silloin ei tarvitse vain puolustautua vaan voi tuoda esiin niitä lukuisia vastuullisen toiminnan hyötyjä. Julkinen keskustelu on vielä suuresti kesken ja monipuolisille puheenvuoroille on tilausta.

Tekoälyn osalta korostuu potilasturvallisuus, tietosuoja, tietoturva ja kyberturva. Nämä ovat vastuullisen toiminnan kulmakiviä ja erittäin tärkeitä, myös tekoälyn osalta. Tavoitteena on varmistaa tekoälyn turvallinen käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Saara Hassinen, toimitusjohtaja
Terveysteknologia ry – Healthtech Finland

Terveysteknologia ry – Healthtech Finland on Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailuetua pk-yrityksille eli AI-TIE -hankkeen verkosto- ja viestintäkumppani. AI-TIE-hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja sisäisten liiketoimintaprosessien parantamisessa ja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. Hanketta tukevat Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto. Hanketta rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.