Siirry sisältöön
Tekoäly
Alustajätit tekoälyn kehitystä dominoimassa

Tekoälyn kehitystä on ehdotettu jopa jarrutettavan koska sillä voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vähemmän on kuitenkaan keskusteltu siitä, onko sen kehitys siirtymässä yhä harvempiin käsiin.

Kirjoittajat:

Ari Alamäki

yliopettaja, myynnin kehittäminen ja digitalisaatio
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Olli Laintila

lehtori, yrittäjyys
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Asko Mononen

lehtori, digital living lab
Laurea ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 02.05.2023

Tässä artikkelissa pohdimme sitä, viekö suuret teknologiajätit tekoälyn käyttöä ja kehitystä eteenpäin niin, ettei tavallisilla kansalaisella, pienillä yrityksillä tai valtioilla ole enää mahdollisuutta vaikuttaa kehitykseen.

Kuluttajille suunnattu tekoäly siirtyy suurten teknologiajättien alustojen päälle

Tekoälyn kehittämisessä on vaarana, että se keskittyy liikaa dominanteille toimijoille, mm. Amazonille, Applelle, Baidulle, Metalle, Googlelle ja Microsoftille. Tällöin siinä on valuvika ja yksilöiden data ja sen omistajuus ja hallinta päätyy suurten teknologiajättien käsiin. Uusien toimijoiden on lähes mahdotonta päästä mukaan kilpailuun, koska isot teknologia-alustoja dominoivat yritykset ovat jo pystyneet luomaan vahvan verkostoefektin.

Käyttäjät eivät halua helposti vaihtaa heille ilmaisia tai halpoja alustojaan, jonne he ovat jo jakaneet vuosia omaa dataansa. Näillä alustoilla on jo miljoonia muitakin käyttäjiä. Jäteillä on alustoihin omat, esim. mainosrahoitteiset ansaintamallinsa, joissa käyttäjistä profiloitua tietoa myydään mm. mainostajille.

Tekoälyn kehitys on kallista

Toinen tärkeä yhteiskunnallinen haaste liittyy rahoitukseen ja kykyyn investoida uusiin ratkaisuihin. Esimerkiksi OpenAI-yrityksen ChatGPT:n kehittämiseen on käytetty jo miljardeja ja Microsoft investoi siihen jopa kymmenen miljardia lisää (Hoffman & Albergotti 2023). Näiden rinnalla pienten kehittäjien panostus on vähäistä.

Isot toimijat kykenevät luomaan ekosysteemejä, joiden pelisäännöt he voivat helpommin määritellä omasta näkökulmastaan. Pahimmillaan isot pelurit ovat jopa blokanneet pienempiä haastajiaan omilta kauppapaikoiltaan, esimerkkinä Spotifyn audiokirjat, joita Apple jarrutti (New York Times 2022). Monesti isot ostavat pienet, teknologisesti edistykselliset yritykset pois markkinoilta, joka johtaa edelleen kilpailun vähenemiseen ja monopoliasemien vahvistumisiin.

Tarjoaako hajautettu tiedonhallintamalli ratkaisun?

Oxfordin taloussosiologian ja yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta (2022) nostaa esille varoittavia esimerkkejä tällä hetkellä dominoivien alustayritysten aiheuttamasta diskriminoinnista. Kasvava epäluottamus liikaa mainostajien ehdoilla rakennettuja algoritmeja kohtaan saattaa tarkoittaa, että uudet innovatiiviset tekoälyä hyödyntävät yritykset ja ratkaisut eivät jatkossa kytkeydy nykyisiin autoritäärisiin alustoihin. Kuluttajasovelluksissa datalla ja sen omistajuudella on ollut erittäin suuri rooli tekoälypohjaisia ratkaisuja kehitettäessä.

Mahdollistaako uudeksi internetiksi kutsuttu Web 3.0, ja sen hajautettu tiedonhallintamalli tekoälylle nykyistä demokraattisemman kasvualustan?

Hajautettu malli edellyttää ekosysteemejä, perussääntöjä, tietosuojaa ja luottamusta aivan uudella tavalla (Lehtonen, Pirttivaara & Aura 2022). Toisin kuin Web 2.0 -vaiheessa, Web 3.0 keskittyy vahvasti tiedon yksityisyyteen. Siirtyminen kohti hajautettuja verkkojärjestelmiä perustuu sekä automatisoituun luottamukseen että ihmiskeskeiseen suunnitteluun. Web 3.0 ja sen mukanaan tuoma tiedonhallinnan hajautus vähentävät keskitettyjen alustojen ja portinvartijayritysten valtaa (Lehtonen ym. 2022). Tällainen alustakehitys vaikuttaa vastuullisen tekoälyn kannalta lupaavalta vaihtoehdolta.

Portinvartija-teoria ja suuret alustajätit

Portinvartija-teorian isänä pidetty Kurt Lewin (Seuri & Ikäheimo 2022) tunnisti, kuinka valikoidut voimat vaikuttavat siihen, mitä kanavia pitkin ruoka päätyy ihmisten ruokapöytään.

Yksi mediatutkija Pamela J. Shoemakerin (Seuri & Ikäheimo, 2022) määrittelemistä portinvartijuuden tasoista on organisaatiotaso, jonka esimerkkinä voidaan pitää Facebookia. Facebookista on sen algoritmien toimintalogiikkojen, arvojen ja käytäntöjen ohjaamana muodostunut yhteiskunnallinen portinvartija. Lisäksi Facebookin toimintatavat ja verkostovaikutukset vaikuttavat globaalisti ihmisten ja yritysten valintoihin.

Nimenomaan verkostovaikutusten avulla alustayritykset voivat kehittyä salakavalasti monopoleiksi tai vähintään oligopoleiksi, joissa vain muutamat dominantit yritykset käyttävät suuren kansainvälisen järjestön tapaista valtaa.

Kilpailun väheneminen ja puuttuminen on iso yhteiskunnallinen haaste, kun isot miljardien kassavarat omaavat yhtiöt vievät koko potin ja muiden on toimittava niiden ehdoilla. Tässä korostuu liiketoiminnan yhteiskunnallinen vastuullisuus, eikä pelkästään tekoälyn yhteiskunnallinen vastuullisuus.

Tekoälyn vastuullisuus ei ole pelkästään tekninen, vaan myös liiketoiminnallinen ja yhteiskunnallinen asia. Kenties web 3.0:n kaltaisen teknologian kautta saamme teknisen apuvälineen rakentaa reilumpaa internetiä, jossa käyttäjillä on suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten heidän henkilökohtaista dataansa käytetään.

Lähteet

Hoffman, L. & Albergotti, R. 2023. Microsoft eyes $10 billion bet on ChatGPT. Semafor.

Lehdonvirta, V. 2022. Cloud empires: How digital platforms are overtaking the state and how we can regain control. The MIT Press.

Seuri, O. & Ikäheimo, H-P. 2022. Portinvartijuus digitaalisella aikakaudella. Sitra.

The New York Times. 25.10.2022. Spotify wants to get into audiobooks but says Apple is in the way. (tilaaja-artikkeli)

Kuva: www.shutterstock.com