Siirry sisältöön
Ruoka&viini
Ravintolassa voi viettää kulutusjuhlaa vastuullisesti

Anniskelun arvonlisäveron alentaminen lisäisi paitsi alkoholijuomien myös ruoan ja muiden palveluiden kysyntää.

Julkaistu : 04.10.2021

Olemme pitkään eläneet juhlimisen säästökuurilla pandemiarajoitusten myötä. Kuluttajat panttaavat juhla-asujaan ja ravintoloissa viinit odottavat nauttijoitaan.

Anniskelu tai alkoholin kuluttaminen ei yleensä kuulu positiivisiin poliittisiin keskusteluaiheisiin. Myös kuluttamisen käsite yhdistyy usein vastuuttomuuteen ja saa negatiivisia sävyjä. Anniskelun eli alkoholin kuluttamisen ravintolassa voisi kuitenkin nähdä yhteiskuntaa kehittävänä ja taloutta parantavana tekijänä.

Koronan myötä ravintola-ala on kärsinyt. Nyt ei ole aika säästää, vaan elvyttää ravintoloiden taloutta. Pitkään kaivatut ravintolaillat ‒ iloinen puheensorina, lämmin tunnelma, yllätykselliset ruoka- ja juomaelämykset – ovat onneksi jälleen mahdollisia. Suotavaa olisikin järjestää kulutusjuhlat ravintolaan!

Päästöjen lisäämisestä, luonnon kuormittamisesta tai tuhlaamisesta ei tässä kulutusjuhlassa ole kyse. Yhä useammat ravintolat ymmärtävät oman vaikutusmahdollisuutensa tuotevalinnoissa, kun ne vaativat vastuullisuutta läpi hankintaketjun tuottajilta, tuotteilta ja toimittajilta. Kuluttajat ratkaisevat vastuullisuuden valinnoillaan: mitä ostamme, mistä ostamme tai miten käyttäydymme.

Verotuksen nousu ei vähentänyt alkoholin kokonaiskulutusta

Ravintolassa käyminen on tällä vuosituhannella muuttunut paljon. Ennen ravintolaan lähdettiin tanssimaan, yökerhoon ja ruokailemaan, nykyään suunnataan usein kahvilaan tai tilataan ruoka-annos ravintolasta kotiin. Vesi on yleisin ruokajuoma, mutta yllättäen piimä on ravintolassa ruokajuomana lähes yhtä yleinen kuin viini! Ravintolaruokailun trenditutkimukseen vuonna 2020 vastanneista kolme prosenttia valitsee ravintolassa piimää, kun viiniä ja olutta vain neljä prosenttia. Piimä on säilyttänyt suosionsa tasaisena vuodesta toiseen, kun viinin ja oluen määrä on viime vuosina laskenut.

Alkoholin kokonaiskulutus on muuttunut kohtuullisen vähän Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Se on keskimäärin 10 litraa 100 prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Alkoholin matkustajatuonti oli vuonna 2019 lähes kaksinkertainen ravintolakulutukseen verrattuna. Vain noin 10 prosenttia Suomessa nautitusta alkoholista juodaan ravintolassa.

Ehkä suurin syy anniskelun vähenemiseen on ravintolassa myytävän alkoholin korkea hinta, mikä johtuu Suomen kireästä verotuksesta. Alkoholiveroa on nostettu vuoden 2008 jälkeen yhteensä kahdeksan kertaa – viimeksi vuoden 2021 alussa.

Verotuksen nousu ei ole vähentänyt alkoholin kokonaiskulutusta ja alkoholista aiheutuneet ongelmat ovat kasvaneet. Kulutus on siirtynyt ravintoloista kadulle, kotiin ja matkustajatuontiin eli pääosin Virosta tuotuun alkoholiin. Valveutunut kuluttaja ostaa alkoholin sieltä missä se on halpaa. Verot ja työpaikat jäävät Viroon. Kansantalouden ja vastuullisuuden näkökulmasta olisi edullisempaa, mikäli alkoholia nautittaisiin ravintolassa anniskeltuna yksityisen kulutuksen sijaan. Ravintolassa anniskelu on valvottua ja usein sosiaalisempaakin kuin kotona. Kun ammattilaiset orkestroivat ravintolailtaa, on vastaavaa elämystä vaikea toteuttaa kotona.

Ravintolassa nautittu alkoholi kerryttäisi verotuloja enemmän kuin muualta hankittu alkoholi

Anniskelun arvonlisäveron alentaminen olisi valtiolta kädenojennus ravintoloille. Koronapandemian rajoitusten aiheuttaman piinan jälkeen veron alennus on syytä nostaa päättäjille todelliseksi vaihtoehdoksi alaa helpottamaan. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin lisäisi paitsi alkoholijuomien myös ruoan ja muiden palveluiden kysyntää.

Kun veron alennus siirtyisi hintoihin – kuten elintarvikkeiden arvonlisäveron alentuessa – olisivat vaikutukset kansantaloudessa kerrannaisvaikutuksineen yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa. Alkoholiannosten hinnat laskisivat 8,1 prosenttia, ravintolamyynti kasvaisi 127 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus kasvaisi 2 400 henkilöllä. Vaikka valtion verotulot vähenisivät noin 70 miljoonaa euroa, olisi anniskelun lisääntyminen taloudellisesti edullisempaa, sillä ravintolassa nautittu alkoholi kerryttäisi verotuloja enemmän kuin muista jakelukanavista hankittu alkoholi.

Ruokaravintoloiden näkökulmasta suuntaus on hyvä: kotimaisen, vastuullisesti kasvatetun ja valmistetun ruoan arvostus kasvaa kuluttajien keskuudessa. Haasteena on anniskelun lisääminen, jotta kuluttajat nauttisivat alkoholin mieluummin ravintolassa palveltuna kuin kotioloissa Virosta rahdattuna. Tämä on liian suuri haaste yksin ravintoloitsijoille heitettynä, vaikka asiakkaiden houkutteleminen onkin tärkeää. Ravintolassa nautitun maljan myötä on tärkeää kohottaa ravintolatalous nousuun.

Lähteet ja lisätietoa: