Pääsin tutustumaan maaliskuussa Norjan ammatillisen opettajakorkeakoulun Oslo Metropolitan Universityn (OsloMet) toimintaan. Tutustuin suunnittelun, taiteen ja käsityön ammatinopettajan opettajakoulutukseen, etenkin hiusalan opettajakoulutukseen.
Norjassa ammatillinen opettajakoulutus tekee vahvaa yhteistyötä yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa kaikilla aloilla. Opettajan koulutus kestää Norjassa kolme vuotta. Se sisältää myös oman ammattialan substanssiopintoja.
Hiusalan ammatillinen opettajakoulutus tekee yritysyhteistyössä kansainvälisen Pivot Point -yrityksen kanssa. Yritys kouluttaa maailmanlaajuisesti hiusalan ammattilaisia. He ovat alalla hyvin tunnettuja. Ammattilaiset ovat laatineet sähköisen Pivot Point LAB -oppimisalustan yrityksiä ja kouluja varten. Lisäksi yrityksellä on saatavilla kirjoja ja hiusalalle sopivia opetus- ja havainnointitarvikkeita.
Opettajat arvostavat valmista materiaalia
Yritys kouluttaa hiusalan ammatinopettajaopiskelijoita neljänä päivänä vuodessa. Silloin harjoitellaan kampausten, leikkausten ja permanenttien tekemistä harjoituspäihin. Lisäksi opiskellaan sähköisen oppimisalustan käyttöä. Alusta sisältää selkeät jäsennykset eri työkokonaisuuksista, muun muassa leikkauksista, värjäyksistä, kampauksista, partapalveluista ja hoitopalveluista. Näistä kaikista on koottu opetusmateriaalia, videota, analyysikaavakkeita ja työohjeita step by step -idealla. Saatavana on myös ohjeellinen tuntisuunnitelma ja aktiivitehtäviä opiskelijoille. Opetuksen aikana ohjeistetaan, miten materiaalia voi hyödyntää pedagogisesti hyvin monipuolisesti.
Norjassa hiusalan kouluja on yhteensä 32. Niissä kaikissa on käytössä Pivot Pointin laatima sähköinen oppimisalusta, materiaalit sekä kirjat oppimateriaaleina. Opettaja voi joko noudattaa yrityksen ohjelman materiaalia tai pitää sitä lisämateriaalina ja oman opetuksensa tukena.
Haastattelemani hiusalan opettajat pitivät valmista materiaalia hyvänä ja laadukkaana. Vasta alle kaksi vuotta opettajana toiminut piti materiaalia todella tärkeänä, koska töiden alkuvaiheessa hänellä ei vielä ollut valmista materiaalia.
Yhteiset oppimisalustat ovat tärkeitä
Uskon, että yhteinen maanlaajuinen materiaali lisää myös koulutuksen laatua eri koulujen välillä, koska kaikki käyttävät samaa tekniikkaa ja puhuvat samaa ammattikieltä. Minusta Norjan ammatillisessa opettajakoulutuksen mallissa on hyvää se, että jo opettajakoulutuksen aikana kehitetään ja opitaan käyttämään erilaisia ammatillisia verkko-oppimisen muotoja ja opitaan erilaisten opetusmateriaalien käyttöä.
Viime päivät koronaviruksen kanssa ovat osoittaneet meille, miten tärkeitä yhteiset oppimisalustat ovat. Voimme hyödyntää koulun sisäisiä oppimisalustoja, mutta myös yritysten tuottamia oppimateriaaleja, verkkosivustoja, oppimisalustoja tai appeja. Vastaavia materiaaleja on saatavilla muillakin ammattialoilla.
Kannattaa kuitenkin miettiä, miten käyttää valmista materiaalia niin, että se aktivoisi opiskelijaa oppimaan yhdessä muiden kanssa. Opiskelijan ei pitäisi jäädä yksin pohtimaan materiaalin paljoutta. Pitäisi myös varmistaa se, että saatavilla oleva materiaali on ajanmukaista. Opettajien kannattaa yhdessä keskustella, miten opettaja ja opiskelija voivat käyttää hyödyksi valmista materiaalia. Kannattaa välttää materiaalin kanssa luennointia luokassa tai verkkoympäristössä. Ennemminkin kannattaa pohtia erilaisia motivoivia luovia ratkaisuja, joka auttavat opiskelijaa opiskelussa.
Lähteet:
http://www.pivot-point-nordic.com
Verkko-oppimisen muotoilukirja. 2019.
Kirjoittaja: lehtori Pia Kiikeri, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hän osallistui Erasmus+ -opettajavaihtoon.
Teemakuva: Benjamin A. Ward / OsloMet