Yhteisöillä on väliä: ne ovat tärkeä osa merkityksellisyyden tunnettamme. Tunne vahvistaa ajatusta siitä, että olemme tärkeitä. Tähän liittyy myös tunne siitä, että minusta välitetään, välitän toisista, odotan yhteisön tapaamista, haluan kuulla mitä muille kuuluu, pääsen kertomaan mitä minulle kuuluu jne. Kyse on ihmisenä olemisesta yhteisön jäsenenä.

Erityisen tärkeää tämä on korkeakouluopiskelijalle: olla korkeakoulun opiskelija ja tuntea kuuluvansa tärkeänä osana korkeakouluyhteisöön.

Yhteisöön kuulumisen tunnetta voi vahvistaa

Opiskelijalle voi tulla kuitenkin tunne siitä, että ei oikein kuulu korkeakouluyhteisöön. Yhteenkuulumisen tunnetta haastavat erilaiset siirtymävaiheet, ongelmat opintojen etenemisessä ja haasteet omassa elämässä. Näitä voivat olla esimerkiksi terveyteen, läheisiin, jaksamiseen, asumiseen, talouteen, työhön tai hyvinvointiin liittyvä seikat.

Yhteisöllisyyden tunnetta on mahdollista tukea ja vahvistaa korkeakouluopinnoissa eri tavoin. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on osa koko korkeakouluyhteisön vastuullista pedagogiikkaa ja toimintaa. Yhteisöllisyyden tunteeseen vaikutetaan pedagogisella toteutuksella, hyvinvoinnin tukemisella sekä erilaisilla yhteisöllisillä tapahtumilla ja toiminnoilla.

Yhteisöllisyyttä vahvistava pedagoginen toteutus

Korkeakoulun pedagoginen toteutus tukee yhteisöön kuulumista ja vahvistaa osallisuutta opintojen aikana jatkuvana prosessina. Kun ohjaus perustuu opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseen ja sen kautta oppimisen ohjaamiseen, opiskelija tulee vahvuuksien ja osaamisensa kautta nähdyksi opinnoissaan. Hän voi kasvaa osaajaksi hyödyntäen jo olemassa olevaa osaamistaan. Vahvuuksien ja osaamisen kautta syntyvät myönteiset kokemukset yhteisössä. Myönteiset kokemukset ja onnistumisen tunne vahvistavat itsetuntoa ja syntyy kokemus, että yhteisö arvostaa osaamistani ja olen osaava jäsen yhteisössäni.

Onnistumisen kokemukset auttavat myös opintojen aikana haasteiden ja ongelmakohtien ratkaisemisessa. Osaavana yhteisön jäsenenä on helpompi asettaa omalle kehittymiselle ja yhteiselle toiminnalle tavoitteita ja voittaa haasteita yhdessä yhteisön kanssa. Yhdessä toimiminen vahvistaa merkityksellisyyttä ja sitoutumista opintoihin sekä korkeakouluyhteisöön.

Vaikuttaminen ja osallistuminen ovat keskeinen osa yhteisöllisyyden tunnetta. Vaikka tutkintojen tavoitteet ovat ohjattuja ja säädeltyjä, opiskelijoita voi osallistaa pedagogiseen toteutukseen. Opintojaksoilla opiskelijoiden osallistumista voi ennakoida pienin osallisuutta lisäävin asioin. Opiskelijoille voi antaa valinnanvapautta tehtävien valinnoissa, erilaisilla oppimisen tavoilla, ryhmätöissä, oppimisympäristöön vaikuttamisella, toteutustapoja mietittäessä, kyselyillä, palautteen annolla, palautekeskusteluilla, ohjauksella jne. Kyse on kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Opiskelijoiden mielestä kaikkein tärkeintä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisessa on päivittäiseen pedagogiseen toteutukseen integroitu yhteisöllisyyden vahvistaminen. Tämä on tullut ilmi haastatteluissa, joita on tehty opiskelijoiden hyvinvointia edistävissä hankkeissa.

Siirtymävaiheiden ennakointi on valmentamista

Opintojen aikaisissa siirtymävaiheissa ennakointi ja niihin valmentaminen ovat avainasemassa opiskelijan yhteisöön sitoutumisen kannalta. Siirtymävaiheista ensimmäinen on opintojen aloittaminen, jolloin opiskelijat ja henkilöstö muodostavat uuden yhteisön. Suurelle osalle opiskelijoista korkeakoulu on uusi yhteisö ja uudenlainen tapa opiskella haastaa. Osa opiskelijoista muuttanut uudelle paikkakunnalle, ja kaikki asumiseen ja opintoihin liittyvä on uutta. Erityisesti silloin kaivataan vahvasti yhteisöön liittymistä ja kokemusta siitä, että on tervetullut yhteisöön.

Muita yhteisöllisyyden tunteeseen vaikuttavia siirtymävaiheita opintojen aikana voivat olla työharjoittelu tai opintojen muuttuminen vaativammiksi tai itsenäisemmin toteutettaviksi. Työharjoittelu on osaltaan yhteisöstä toiseen yhteisöön oppimaan siirtymistä, jossa ohjaus ja yhteistyö myös korkeakoulun ja työpaikan väillä vaikuttavat opiskelijan onnistuneeseen siirtymään. Ennakoinnilla ja valmennuksella vaikutetaan yhteisöllisyyden tunteeseen ja hyvinvointiin työpaikalla.

Siirtymävaihe tulee myös silloin, kun opinnot saatetaan loppuun ja haetaan työpaikkaa. Myös näiden vaiheiden ennakointi ja niihin valmentaminen ovat osa vastuullista yhteisön toimintaa.

Yhteisölliset tapahtumat ja toiminnot ovat tärkeitä

Korkeakouluyhteisöt tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä monella muullakin tavalla. Korkeakouluissa on erilaisia opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista tukevia palveluja, kuten opintopsykologi ja opintovalmentajat. Osallisuutta edistäviä tapahtumia ja toimintoja järjestää oppilaitoksen lisäksi opiskelijakunta. Lisäksi on korkeakoulun sisäisiä, korkeakoulujen välisiä sekä työelämän kanssa järjestettäviä tapahtumia, jotka vahvistavat hyvinvointia ja osallistavaa yhteisöllisyyttä sekä tukevat oppimista. Korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille erilaisia opintoja ja hyvinvointia edistäviä palveluja myös hankkeissa, kuten SOLE-hankkeessa.

Yhteisöllisyyden vahvistaminen korkeakoulussa on tärkeä osa pedagogista toteutusta ja korkeakoulun toimintaa. Yhteisöllisyys on ihmisen perustarve. Se on myös työelämätaito, joka on yhä arvokkaampi taito tässä teknologiavaltaisessa todellisuudessa.