Yksikseen työelämän ja koulutuksen kohtaantohaasteita ei mikään taho pysty hoitamaan. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä keskeisten vaikuttavien toimijoiden kanssa. Näiden toimijoiden kokonaisuus on verkosto, jonka tarkkarajaisuus vaihtelee tarkkaan määritellystä viranomaisyhteistyöstä aina satunnaisiin jotakin tarkoitusta varten syntyneisiin yhteistyösuhteisiin.

Kaikenlaiset sosiaaliset organisaatiot ovat itsessäänkin verkostoja (Miettinen, Toikka, Tuunainen, Freeman 2006). Tässä blogissa siis puhutaan tietyssä toimintaympäristössä kunkin organisaation rajojen yli toimivista verkostoista, jotka ovat tärkeitä ammatillisen koulutuksen perustehtävien toteuttamisen ja onnistumisen kannalta.

Ammatillisen koulutuksen johtaminen voidaan tulkita suureksi osaksi verkostojen johtamiseksi. Tiivis sisäinen ja ulkoinen verkostotyö kuuluu kaikille ammatillisen koulutuksen parissa toimiville, opettajista oppilaitoksen johtoon ja kaikille tukihenkilöille ja asiantuntijoille oppilaitoksissa. Ulkoisissa verkostoissa toimimisen merkittävyyttä korostaa se, että koulutuksen yhtenä roolina nähdään yhteiskunnan ja työelämän aktiivinen kehittäminen.

Globalisaatiosta glokalisaatioon

Ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaympäristöään ja -aluettaan tukevat havainnot työn glokalisaatiosta eli ilmiöiden paikallisuudesta. Glokalisaatio viittaa ajatukseen, että vastoin pitkään vallalla ollutta käsitystä globaalit voimat eivät lähtökohtaisesti hallitsekaan paikallista työelämää. Ylikansallisten, eli globaalien ilmiöiden korostunut tarkastelu on vienyt huomiota siltä, että suuri osa merkittävistä ilmiöistä on melko paikallisia. Vaikka ne ovatkin yhteyksissä globalisaation ilmiöihin. (Näre, Wrede, Zechner 2012.)

Edellä todettu asettaa alueellisen työelämäyhteistyön tutkimisen ja edistämisen uuteen valoon. Ei-paikallisia ilmiöitä tutkitaankin ”kriittisesti” suhteessa paikallisiin ilmiöihin, eli vain yhtenä monista paikallisten ilmiöiden olemiseen vaikuttavista tekijöistä. Siitä huolimatta, että globaali on olemassa, lokaalinen on ensin havaintojemme kohteena ja on vain yksi lokaalisen olemisehdoista, ei sen tärkeämpi kuin mikään muukaan lokaalisen olemisehdoista.

Tämä on tietenkin myös inhimillinen tosiseikka. Olemme ensin tässä, vaikka olisimmekin internetissä. Ammatillisella koulutuksella ja sen lähialueen verkostoyhteistyöllä voi olla hyvinkin vaikuttava ja yhteiskunnallistakin muutosta tuottava rooli.

Verkostojen tunnistaminen ja määritteleminen

Ammatillisen koulutuksen kehittämisen kannalta olennaisten verkostojen määrittely on usein hyvin yleisellä tasolla. Tavallisesti esillä ovat kansalliset ja alueelliset yhteistyöverkostot, työelämäyhteydet ja asiantuntijaverkostot. Systemaattisesti niitä ei ole aina kuitenkaan kuvattu. Verkostojen toimijoita pidetään usein itsestään selvinä tai ajatellaan verkostoja löyhinä yhteenliittyminä, joilla on yhteinen toimintaympäristö.

Epäselvyyttä ja toisaalta myös joustavuutta asiaan tuo se, että verkostoyhteistyötä edellytetään, mutta määrää, laatua ja sisältöä ei ole tarkkaan määritelty. On koulutuksenjärjestäjästä kiinni, miten yhteistyötä systematisoidaan.

Järjestelmällinen yhteinen kehittäminen edellyttää rakenteita. Mutta myös löyhästi, tiettyyn tilanteeseen joustavasti hyödynnettävät verkostot ovat tarpeen. Liian muodolliset kanavat voivat estää tai hidastaa asioiden yhteistä kehittämistä. Tarkkaan määrittelemiselle ja sen hyvää tekevyydelle ei siis sinällään ole mitään lakia. Silti on syytä pohtia, mitkä verkostot tulisi tarkkaan kuvata ja mitkä taas voivat olla olemassa hieman löysemmin.

Verkostotyön terävöittämiseen

Ammatillisilta oppilaitoksilta edellytetään läheistä yhteistyötä työelämän kanssa. Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on myös osa lakisääteistä tehtävää. Vastuu näiden toteutumisesta on oppilaitosten johdolla.

Laadukkaan yhteistyön edistämiseksi jotkin koulutuksenjärjestäjät ovatkin laatineet ohjeita, joissa määritellään yhteistyökumppaneita ja tuodaan näkyviksi lain edellyttämiä yhteistyömuotoja. Usein tämä kuuluu osaksi oppilaitosten laatutyötä.

Rakenteita yhteistyölle tuo myös oppilaitoksen kuuluminen isompiin organisaatioihin, kuten kuntaan tai kaupunkiin. Tällöin olennaista on toki tunnistaa niitä tekijöitä, jotka oikeasti palvelevat ammatillisen koulutuksen työelämäkohtaannon ja laadun jatkuvaa kehittämistä.

Monin tavoin vaikuttavan ja työelämätarpeisiin vastaavan ammatillisen koulutuksen verkostotyön systemaattinen suunnittelu ja toteutus, virallisempien sekä löyhempien yhteyksien luominen, ovat ammatillisen koulutuksen johtamisen kulmakiviä. Eri tasojen verkostot, kun ne laadukkaasti toimivat, avaavat asiantuntijoille mahdollisuuksia kehittää näkemyksiään ja parantaa ammatillisen koulutuksen tarvekohtaantoa ja laatua. Samalla verkostojen määrittelyitä terävöittämällä saadaan entistä paremmin näkyviin ammatillisen koulutuksen roolia yhteiskunnallisena ja sivistyksellisenä vaikuttajana.

Kuva: www.shuttersock.com