Pienestä kokeilusta vuonna 2007 alkanut verkkopainotteinen opettajankoulutus on tänä päivänä erittäin suosittu opettajankoulutus, jonka opiskelijamäärät kasvavat vuosi vuodelta. Opettajaopiskelijoiden tarve saada omakohtaista kokemusta verkko-opiskelusta ja uutta verkko-osaamista on kasvanut entisestään koronapandemian aikana.

Paperiprotoja ja persoonamallinnusta

Vuonna 2006 puhuttaessa verkko-opetuksesta keskusteluun nousivat erityisesti verkko-opetuksen laatu, mitoitus ja verkko-opiskelun kompetenssit. Syksyllä 2006 myös Helian opettajakorkeakoulussa heräsi tarve kehittää verkko-opetusta opettajankoulutuksen toteutuksissa. Oli kaksi vaihtoehtoa: integroida verkko-opetus vahvemmin jo olemassa oleviin toteutuksiin tai kehittää uusi toteutusmuoto. Päädyttiin uuden toteutuksen kehittämiseen.

Paperiprotot, joita oli käytetty Teknillisen korkeakoulun Tietotekniikkaosastolla, tulivat yhdeksi kehittämisen välineeksi. Käsin piirretyt paperiprotot toivat keskusteluihin ja koulutuksen hahmotelmiin konkretiaa, minkä avulla oli helpompi havainnollistaa suunnitelmaa muille.

Persoonamallinnuksella määriteltiin opiskelijaprofiileja tulevista opettajaopiskelijoista. Tätä tehtiin erityisesti verkko-opetuksen näkökulmasta. Koska lähtökohtana oli alusta alkaen ollut saman opetussuunnitelman noudattaminen kuin muissakin opettajankoulutuksissa, niin opetussuunnitelma jätettiin määrittelyn ulkopuolelle.

Persoonamäärittelyssä löydettiin tieto- ja viestintätekniikan taidoiltaan hyvin heterogeeninen opiskelijaryhmä. Tämän pohjalta määriteltiin, että opiskelijalla tulee olla tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, mutta koulutus pitää olla opiskeltavissa Maija ja Matti Meikäläiselle ilman erillisiä tietotekniikan opintoja.

Paperiprotoilun ja persoonatyöskentelyn lisäksi tehtiin verkkopedagogiikkakartoitus, jossa opettajankoulutuksen opettajia ja päälliköitä haastateltiin uusien verkkoratkaisuiden kehittämiseksi opettajankoulutukseen.

Lähi- verkko- ja etätyöskentelyä

Suunnitteluvaiheessa tuli ratkaistavaksi myös lähi-, etä- ja verkkotyöskentelyn suhde. Yhtenä vaihtoehtona oli opettajankoulutus ilman lähipäiviä tai verkko-opinnot yhdistettynä aloituspäivien lähipäivätyöskentelyyn. Näihin vaihtoehtoihin ei silloin löytynyt halukkuutta.

Koulutukseen haluttiin tuolloin lähipäiviä, koska opettajien kerrottiin tulevaisuudessakin työskentelevän verkon lisäksi myös lähiopetuksessa. Verkkopainotteiseen opettajankoulutukseen tuli siten kahdeksan lähipäivää ja paljon sekä etä- että verkkotyöskentelyä.

Etätyöskentelyä olivat jo aiemmin olleet opetusharjoittelu oppilaitoksissa ja erilaiset oppimistehtävät, jotka päätettiin toteuttaa nyt osin etänä ja osin verkkotyöskentelynä. Lisäksi verkkoprosesseja kehitettiin korvaamaan työskentelyä lähipäivillä.

Vasta koronapandemia muutti opettajankoulutuksen rakennetta siten, että opetus ja ohjaus siirtyivät täysin verkkoon.

Opiskelua Moodlessa

Vuonna 2007 Haaga-Heliassa oli verkko-oppimisympäristöiksi tarjolla Moodle ja Blackboard. Moodle valikoitui pilotin oppimisympäristöksi toiminnallisuuksiltaan monipuolisempana vaihtoehtona.

Verkkoratkaisuja hahmoteltaessa haluttiin, että opiskelijat käyttäisivät Moodlea myös viestittelyssä sähköpostin sijaan. Tuolloin verkko-opetuksessa oli yleisesti käytetty myös sähköposteja. Moodleen muotoiltiin lähi-, etä- ja verkkotyöskentelyyn perustuvat oppimisprosessit.

VESPA-pilotti

Paperiprotoilun, persoonamallinnuksen ja taustakartoituksen perusteella päädyttiin uuden VESPA-pilotin aloittamiseen keväällä 2007. Päätettiin arvioida ensimmäisen vuoden pilotti, siitä saadut palautteet ja sen perusteella päättää, onko VESPA opettajankoulutustoteutus tarjolla myös jatkossa. Kokemus ja palautteet olivat positiivisia ja koulutus päätyi osaksi opettajakoulutuksen toteutusmuotoja.

Luettavaa aiheesta:

Aarreniemi-Jokipelto, P. 2016. How Do We Prepare Vocational Teachers for the Demands of the Digital World? From Paper Prototype to Teacher Training. Proceedings of EdMedia 2016–World Conference on Educational Media and Technology (pp. 1487-1495). Vancouver, BC, Canada: Association for the Advancement of Computing in Education (AACE).